Luomuketjun yhteistyö mättää eikä kuluttajaa kuunnella - siinä syitä miksi luomu ei ole kasvanut Suomessa

MMM Marja-Riitta Kottila väitteli viime perjantaina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Understanding the organic chain - The framework of the interaction between the actors in organic chains in relation to ecological modernisation of food production". Lyhyesti väitös käsitteli luomuketjun yhteistyötä ja vuorovaikutusta "ruuan tuotannon ekologisen modernisaation näkökulmasta". Ekologisella modernisaatiolla tarkoitetaan luomutuotannon menetelmien soveltamista ekologisia haittoja ennaltaehkäisevänä innovaationa ekologisten ja taloudellisten hyötyjen yhtaikaiseksi saavuttamiseksi. Mitä tämä tarkoittaakaan... Kottila luo mallin luomuketjun toimijoiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi.

Väitöksen ytimestä löytyy kuitenkin maalikollekin ymmärrettävää asiaa: "Luomuketjun osat eivät toimi yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka kaikki toimijat korostivat vastuullisuuden merkitystä toiminnassaan. Osa toimijoista ei yhdistänyt luomua erityisesti vastuullisuuteen ja nekin, jotka näin tekivät, arvioivat luomun tuomia hyötyjä lähinnä myynnin kautta. Luomutuotteita valmistavan pienyrityksen ja kaupan keskusliikkeen välillä kuitenkin löytyi yhteistyötä, joka perustui valmistajan otettavuuteen ja ammattitaitoon tavarantoimittajana."

Kottilan mukaan kuluttajaa ei kuunnella riittävästi. "Kuluttajien toiveita ja ajatuksia kuunneltiin vähän ja he jäivät vaille tietoa tarjolla olevista tuotteista. Tiedonkulku ketjussa pysähtyi kauppaan ja kuluttajat kokivat vaikeaksi löytää luomutuotteita kauppojen valikoimista".

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa luettavissa E-thesis -palvelussa osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4304-8.

Mummon kaalilaatikko

Jos tänään meille tulisi vieraita vaikka maailman ääristä, tarjoaisin heille kaalilaatikkoa - tuota isomummon keittiön ihmettä. Kaikenlaiset kaalit ovat nyt parhaimmillaan, ne sopivat erinomaisesta Hyvinsyöjän ruokavalioon lähes ympäri vuoden. Minusta on tullut kaalin suurkuluttaja, sitä menee jo fajitaksiinkin. Jos vain lähiraaka-ainein haluaa tämän laatikon valmistaa, voi riisin korvata ohralla.

Mummon kaalilaatikko
Jotkut asiat ovat pyhiä, niin kuin minulle tämä kaalilaatikon ohje. Mummo, joka muutaman viikon päästä täyttää 90v., opetti sen aikoinaan, ja siinä olen pitäytynyt. Kelvollinen ohje löytyy myös Hans Välimäen Mummola -keittokirjasta.

Ison satsin ohje, pientä ei kannata tehdä:
- iso kaali tai 2 pientä, silppua pieneksi
- 1 dl puuro riisiä, keitä kypsäksi
- 2 sipulia, silppua ja paista
- lihalientä 1 l
- jauhelihaa, sikanautaa/nautaa 800 g, paista
- meiramia, n 3 tl
- suolaa n 2-3 tl, kokeile makua jos laitat lihalientä ettei tule liian suolainen
- 5 rkl siirappia
- 2 rkl voita pinnalle

Überhyvä kaalilaatikko saadaan kun kaalisilppu paistetaan liedellä kasarissa parissa erässä niin että se saa rusehtavaa väriä. Paistoon kannattaa käyttää sopivasti ensin rasvaa ja loppupuolella lisätä vettä niin että ensin kun on saatu väri, niin sen jälkeen annetaan vielä hautua pehmeäksi.

Paistetaan jauhelihat ja sipulit kunnolla ruskeiksi, keitetään riisit kypsäksi, ja tehdään lihaliemi. Sekoitetaan mausteet, jauheliha ja kaalit keskenään isoon voideltuun uunivuokaan. Itse käytän isoa "lasagnevuokaa". Lisätään lihalientä riittävästi ja vielä riisit. Pinnalle laitetaan voita ja valutetaan siirappia. Mummo käyttää voin sijaan läskiä, laita sitä jos läydät pari viipaletta laatikon päälle. Sitten haudutellaan uunissa 200C asteessa alatasolla ainakin tunti, mielellään lähes parituntia. Kaalilaatikko nautitaan tietysti puolukkahillolla.
I love kaali.

Lähiruokaviesti 2010 hienoon päätökseen

Kuva Tero Takalo-Eskola

Lähiruokaviestin viimeisen päivän ensimmäinen etappi polkaistiin käyntiin
klo 9.30 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksella, joka on kunnostautunut vuosien ajan luomun ja lähituotteiden käytössä. Koulutuskeskukselle myönnettiin tänään Portaat Luomuun diplomi.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen lähtivät viemään viestiä kohti Tuusulaa. Viimeinen vaihto tapahtui Vantaan maatalousmuseolla.

Viesti saapui Vaalasta yli 500 kilometrin matkan, 10 joukkueen voimin, 300 pyöräilijän kuljettamana Helsinkiin kauppatorille ratsupoliisit kärjessä.

Päätöstapahtumassa joukkueet luovuttivat viestinsä vastaanottajilleen. VIP ja KRA/TeDy joukkueen otti vastaan kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. VIP joukkueen vetoomuksen Tuoreen ruoan puolesta allekirjoitti koko reitin varrelta 17 kansanedustajaa, 22 kunnan tai kaupungin johtajaa, sekä yli 30 päättäjää ruokapalveluista, puolustusvoimista, vankiloista, kirkosta, maakuntaliitoista.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Viesti sai juhlallisen päätöksen kun Tasavallan presidentti Tarja Halinen otti viestin vastaan linnassa kaikkien joukkueiden kapteenien läsnäollessa. Joukkueet toivat presidentille tuliaiseksi 10 luomuruisleipää vartaassa. Presidentti toivoi viestin jatkuvan myös ensi vuonna... Lue lisää presidentin mietteitä .

Tunnelma viestin viimeisenä päivänä oli haikea, kuin rippileiri olisi loppunut. Kolme polki koko matkan; Tuula, Juhani ja Jari. Koko viestin saimme kyselyjä missä viesti kulkee ensi vuonna, kai tämä poljetaan? Nyt kun presidenttikin otti aiheeseen kantaa niin ...

Kaikki loppuu aikanaan, hyvä ei milloinkaan (palvelujohtaja Jari Korhosen lausahdus viestin aikana). Neljä vuotta on mennyt, muutoksia on tapahtunut ja nyt on aika kypsä. Katse alkaa tehota, sanat tietenkin. Kiitos luottamuksestanne.

Suuret kiitokset Immu, viestin äiti ja dynamo - Nautitaan tuoreesta.

Anu - kaikki hoituu ja kumilangat pitää.

Tuukka ja Tero - what ever, I am happy.

kuva Tero Takalo-Eskola

Ja kaikki te rakkaat kanssa matkaajat! Te kosketitte monia ja meitä koskettivat monet; yli 21:lla vaihtopaikalla tapahtuneet hienot tilaisuudet, lasten esitykset, puheet, musiikit, upeat lähiruokatarjoilut.
Suomi yllättää joka mutkassa (ruokatoimittajat ry:n pj Krisse Aaltio)

Astuvan amatsooni loihti ja loitsusi, 4. LäRVi päivä

Kuva Tero Takalo-Eskola

Eilinen torstai oli huikea päivä Mikkeli-Ristiina-Mäntyharju-Nurmaa-Lusin ympäristökoulu. Saimme kohdata Ristiinan kunnassa Astuvan amatsoonin - tietäjän sekä Papittaren ja metsästäjän. Amatsooni oli loikannut alas suoraan 5000 vuotta sitten tehdystä kalliomaalauksesta. Astuvan amatsooni (Ristiinan kunnan johtaja Virpi Siekkinen) luovutti viestikapulan edelleen Jussi Teittiselle, Mäntyharjun kunnan johtajalle.



Puolustusvoimat olivat mukana torstaina, kun Karjalan prikaatin eversti Helminen joukkoineen liittyi matkaamme. Saimme Mäntyharjun kirkon koululla hernerokkaa, ja myös vihdoin tietää miksi armeijassa syödään rokkaa aina torstaisin. Kiitos!

Kuva Tero Takalo-Eskola

Nurmaan lavalla koettiin upea esitys, jossa alakoululaiset olivat tehneet ruokaräpin. Pääsimme lavatansseihin, näimme laamoja, saimme kuulla paikallisten päättäjien terveiset. Päivä päättyi Lusin vihreä lippu ympäristökouluun, jossa Itä-Hämeen maanviljelysseuran säätiön stipendi luovutettiin rehtori Salla Vallden:lle työstään lähi- ja luomuruoan edistämiseksi tehtävästä työstä.

Stafetten går vidare

Fängelsedirektör Jyri Koivumaa, köksmästare Jaana Vuorimaa och riksdagsledamot Heli Järvinen

Andra dagen gick närmatstafetten genom fisksocknar: från Kiuruvesi via Pielavesi och Tervo till Karttula. Under resan funderade vi på varför färsk fisk inte används i kommunala kök. Fiskben är problem i skolor, men matsäsonger glöms också ofta och logistik kan orsaka problem, enligt fiskare i Tervo.

Insjöfisk är en del av gammal finsk matkultur, men det är också en del av nutid, eftersom det är ett miljövänligt och hälsosamt val. Insjöfisk är en resurs som vi absolut inte får glömma bort.

Vi finländare är ofta för modesta med finska råvaror. Andra europeiska unionens länder är mycket ivrigare att skaffa EU:s namnskydd för sina jordbruksprodukter och livsmedel. Som tur fick jag höra rykt att det försöks skaffa en namnskydd för Saimens eller Pielavesis siklöja. Hoppas det lyckas!

--

Närmatstafettens tredje dag började i soligt väder, men slutade i ösregn. I bärområde, Suonenjoki-Haapakoski-Pieksämäki-Virtasalmi-Jockas, diskuterades det förstås hur man får lokala bär i matlistan. 60% av bär, som offentliga yrkeskök använder, är finskt bär. Vi har möjligheter till mycket bättre i Finland. Tyvärr är det ofta pris som avgör val, då bär ofta kommer från utlandet.

Stafettpinnen kom på onsdag till Naarajärvis fängelse. Dagens höjdpunkter var Jockas ungdomars performance under resan. i Virtasalmis kirkonkylän koulu hade det ordnats en närmatdag. Vi åt lunch i Bovalius-institutet. I onsdagens ändstation, Vemos herrgård, nämnde riksdagsledamoten Heli Järvinen ställets nyaste kalv. Kalven fick namnet enligt den nyaste produktionsanläggning: Krunex. Den finaste stunden fick kanske uppleva på en ägglantgård i Jockas, där stafettledare Irma Kärkkäinen blev medlem i internationell äggklubb genom en formel ceremoni. Jockas kommundirektör Heikki Laukkanen gav erkännandet.

Lähiruokaviesti puolimatkassa

3. Lähiruokaviestin päivä alkoi auringolla mutta päättyi kaatosateeseen. Marja-alueella Suonenjoella-Haapakoski-Pieksämäki-Virtasalmi-Juva puhuttiin tietenkin siitä miten alueellinen marja saadaan ruokalistalle. Julkiset amk:t käyttävät n 60%sti suomalaista marjaa. Parempaankin Suomessa pystyttäisi. Useimmiten hinta kuitenkin ratkaisee, ja silloin marjatkin tulevat kaukaa.
Viesti luovutettiin tänään Naarajärven vankilaan.

Päivän kohokohtia olivat Juvan nuorison performanssit matkan varrella, Virtasalmen kirkonkylän koululla järjestetty lähiruokapäivä, lounas Bovalius -instituutissa.

Päätepysäkillä Vehmaan kartanossa kansanedustaja Heli Järvinen sai kunnian nimetä uusimman vasikan, josta tuli Krunex uusimman tuotantolaitoksen mukaan.

Ja ehkäpä hienoin hetki koettiin munatilalla Juvalla jossa viestipäällikkö Irma Kärkkäinen vihittiin kansainvälisen munakerhon jäseneksi virallisin menoin, mestaroimassa oli kunnanjohtaja Heikki Laukkanen.

Huh mikä päivä.

Närmatstafetten startade från Vaala

Närmatstafetten startade måndagen den 23.8.2010 från Lamminahon talo i Vaala. Stafetten ordnas för fjärde gång i år.

Riksdagsledamoten Inkeri Kerola hälsade alla välkomna till stafetten. Hon påminde att det är viktigt att mat kan produceras och lagras i Finland under alla omständigheter. Mat är också viktigt för hälsa och för befrämjande av hälsa, enligt henne. "Kostens betydelse borde minnas året runt, inte bara under stafetten".

Vaalas kommundirektör, Tytti Määttä, berättade att närmat är ett medvetet val i Vaala. Beslutsfattare kan påverka val: närmat får inte prefereras, men det är möjligt att formulera anskaffningar så att fräsch är möjligt. Hållbara anskaffningar borde vara en del av kommunens strategi och anskaffningar borde göras på grund av andra kriterier än pris, enligt Tytti. Tytti påpekade också att matsäsonger glömts ofta, men i Vaala är det naturligt att närmat och säsonger iakttas när menyer planeras.

Enligt Vaalas matservicechef, Leena-Kaisa Pärkkä-Hietala, är det möjligt att välja närmat på kommunal nivå, när det iakttas i kommunens strategi och i planering av meny, samt det finns en gemensam vilja att påverka ärendet. Det är möjligt att njuta av fräsch också i kommunala måltider.

Närmatstafettens första dag gick bra, även om det regnade hela dagen. Under resan såg vi bland annat rörsvampar, som man inte sku vilja ha lämnat i skogen. I Pyhäntä fick vi njuta delikata siklöjor och musik. Stafettpinnen gick vidare med kommundirektörer; Tytti Määttä, Vaala - Tuomo Haapalahti, Siikalatva - Jouko Nissinen, Kestilä - Erkki Strömmer, Kiuruvesi.

Till slut av första dagen kom stafettpinnen fram till Tihtilä klockan 19.30. Där fick vi ännu smaka lokal närmat, före det blev dags att fara till bastu och sova.

Närmatstafettens andra dag startade från Kiuruvesis kulturhus tisdagen den 24.8.2010. Riksdagsledamot Hanna-Kaisa Heikkinen sände cyklister iväg. Före starten fick Kiuruvesi Portaat luomuun-diplom som erkännande för hårt arbete för att befrämja ekologisk mat och närmat.

Kiuruvesis pensionerade matservicechef, Helena Juntunen, kämpade hårt för ekologisk mat och närmat och hittade medel, hur maten fås på barns tallrikar på riktigt. Den nya matservicechefen, Helena Laitinen fortsätter hennes arbete och har förbundit sig att jobba enligt samma principer som sin föregångare. Kiuruvesi är en av få kommuner där befrämjandet av närmat och ekologisk mat har inskrivits i kommunens strategi. Ungefär hälften av maten på elevernas tallrikar är närmat i Kiuruvesi!

Järvikalaa on, miksei lautasella?

Kuva Tero Takalo-Eskola

Lähiruokaviestin toisena päivänä puhuttiin kalasta kun kala-apajien rannoilla kerran mentiin. Viesti kulki Kiuruveden, Pielaveden ja Tervon kautta Karttulaan.
Pohdittiin mikä estää kalan pääsyn julkiseen keittiöön. Muutamat ruodon palasetkin kalassa stoppaavat kalan käytön. Valmiiksi peratussa fileessä jos on ruotoja eivät emännät ota kalaa keittiöön. Syy tietenkin se, että lapset eivät syö jos yksikin ruoto löytyy. Sesonkeja ei myöskään riittävästi hyödynnetä ruokalistasuunnittelussa. Myös logistiikan järjestäminen on hankalaa. Tällaisia syitä kuultiin mm. Tervossa paikalliselta kalastajalta ja kalanjalostusyrittäjältä.
Järvikala on yksi suomalaisen ruokakulttuurin ikiaikaisista kivijaloista. Mutta se on myös nykyaikaa, sillä järvikala on erittäin ilmastoystävällinen ja terveellinen valinta ruokalistalle, ja ansaitsisi nykyistä enemmän arvostusta.
Me suomalaiset olemme aivan liian vaatimattomia omien raaka-aineidemme kanssa emmekä osaa arvostaa niitä riittävästi; muut maat näyttävät ehtivän ensin EU:n nimisuoja-asioissakin. Tietoa on tihkunut että Saimaan ja/tai Pieleveden muikulle oltaisi puuhaamassa nimisuojaa, hyvä juttu. Nyt puuhamiehet vauhtia pyrstöihin!

LäRVi 2010. Päivä 2. Kiuruvedelle Portaat Luomuun -diplomi

Lähiruokaviestin toinen päivä ti 24.8.2010 starttasi Kiuruveden kulttuuritalota
kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkisen lähettämänä. Lehdistötilaisuudessa annettiin tunnustusta Kiuruveden kaupungille uraa uurtavasta työstä lähi- ja luomuruoan edistämisessa. Kiuruvesi sai Portaat Luomuun -diplomin.
Kiuruveden kaupungin keväällä eläkkeelle jäänyt ruokahuoltopäällikkö Helena Juntunen on luomupioneeri, visionääri ja suunnannäyttäjä. Hän taisteli lähi- ja luomutuotteiden puolesta, etsi keinot ja tavat miten tuore ruoka saadaan lasten lautasille. Hänen työtään jatkaa nyt Helena Laitinen, joka on yhtä sitoutunut työhön kuin edeltäjänsä.
Tulokset Kiuruvedellä ovat hienoja: tällä hetkellä koululaisten lautasilla on noin puolet lähiruokaa. Kiuruvesi on yksi harvoja kaupunkeja joissa ruoasta on tehty jo vuosia sitten päätöksiä ylimmällä mahdollisella taholla. Kiuruvesi on kirjannut luomu- ja lähiruoan käytön kuntastrategiaan asti.

Tuoreeks terveeks'

kuva Tero Takalo-Eskola

Viestin ensimmäinen päivä saatiin loppuun onnellisesti, tuoreena - koko päivä satoi. Kohokohtia olivat tattimetsät, sieniä silmän kantamattomiin. Pakkohan niitä oli sitten mennä kuolaamaan. Oikein itketti että tatit saivat nyt jäädä metsään. Vaalan kunnan johtaja oli eilen poiminut tatteja tuntikausia niin että niitä ei enää mahdu minnekään, olen kade kade kade!
Pyhännällä retkikunta nautti paistetuista muikuista ja lauluesityksistä. Kokokohtia olivat ilman muuta myös kunnan/kaupunginjohtajien viestin vaihtohetket, Tytti Määttä Vaala - Tuomo Haapalahti Siikalatva - Jouko Nissinen Kestilä - Erkki Strömmer Kiuruvesi.
Ensimmäisen viestipäivän päätteeksi viesti saapui klo 19.30 Tihilän hirvimajalle, jossa tarjoiltiin mykyrokkaa, tehty hirvenlihasta, sisäelimistä, verestä ja jauhoista mykyt. Kiuruveden kunnan koululaisille tarjotaan usein mykyrokkaa ja lapset rakastavat sitä. Yksikin lukiolainen palasi Kiuruvedelle sen takia että sai mykyrokkaa, toisen kunnan koulussa ei saanut. Polkijoiden fiilikset olivat koko päivän rennot sateesta huolimatta. Nyt saunaan!

Lähiruokaviestillä nautitaan tuoreesta ruoasta

Neljäs perättäinen lähiruokaviesti alkoi Vaalasta Lamminahon talolta.
Kansanedustaja Inkeri Kerola toivotti polkijat tervetulleeksi viestille. Hän muistutti, että huoltovarmuuteen littyvät asiat ovat tulleet yhä lähemmäs ihmistä ja että ruoan tuotannon ja säilyttämisen toimivuus olisi tärkeä miettiä myös kriisien aikana. Ihminen on kokonaisuus, ja meidän tulisi kuunnella kehoamme paremmin. Terveyden edistäminen ruoka, hyvä ravinto etusijalla.
Inkeri korosti, että hyvän ravinnon ja ruoan tulee olla etusijalla terveyden edistämisessä. "Ravinnon merkitykset tulee muistaa ympäri vuoden, ei vain viestin aikana".
Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä kertoi, että Vaalassa lähiruoka on tiedostettu valinta. Päättäjät voivat vaikuttaa hankintoihin: lähiruokaa ei saa suosia, mutta hankinnat voidaan rakentaa niin, että tuore on mahdollista.
Kestävät hankinnat tulee nostaa Tytin mukaan kunnan strategiaan, eikä hinta saa olla hankinnoissa ainut vaikuttava tekijä vaan laatu täytyy myös ottaa huomioon. Osatarjousten salliminen on myös tärkeää. Tytti totesi, että pienellä on mahdollisuudet hankkia tuotteet suoraan tuottajalta, eikä välissä välttämättä tarvitse olla tukkua: kun tuottajat tunnetaan, on yhteistyö helpompaa. Toisaalta yrittäjien tulee myös osata vastata tarjouspyyntöihin.
Tytin mukaan on harmillista, että kauden mukainen ruoka on unohtunut hankinnoistakin. Tytin mukaan on luonnollista, että Vaalassa tarjotaan lähiruokaa ja ruokalistat suunnitellaan niin, että lähiruoka on mahdollista.
Tytti antoi myös terveisiä valtiontason päättäjille lihan paikallistason jalostamisen puolesta. Lihan jalostaminen on tullut paikallisesti vaikeaksi, ja jalostuksen keskittäminen on hävittänyt pienet teurastamot - tälle tulisi tehdä jotain!
Vaalan ruokapalvelujohtaja Leena-Kaisa Pärkkä-Hietalan sanoin: lähiruoan käyttö on mahdollista kuntatasolla, kun se otetaan huomioon kunnan strategiassa ja ruokalistasuunnittelussa sekä kunnasta löytyy yhteinen tahtotila. Tuoreesta voi nauttia myös kuntaruokailussa!

Linnasta linnaan. Neljäs lähiruokaviesti starttaa huomenna maanantaina Vaalasta

Pyörät on pakattu, urheilukamppeita keräillään, lähiruokaviesti alkaa huomenna Vaalasta. Kansanedustaja Erkki Pulliainen lähettää viestin matkaan klo 10.00. Maanantaina Lähiruokaviesti-delegaatio luovuttaa Pelson vankilalle Kestävät valinnat –vetoomuksen n.klo 13. Tänä vuonna viesti kulkee "linnasta linnaan", viestin aikana nimittäin vieraillaan muun muassa vankiloissa ja loppujen lopuksi viesti päätyy Tasavallan presidentin linnaan perjantaina. Presidentti on viestin suojelija ja ottaa vastaan kaikkien joukkueiden terveiset.

Koko viestin idea on viedä tietoa valtioneuvoston tekemästä päätöksestä edistää kestäviä ruokavalintoja julkisissa keittiöissä. Viestin aikana keskustellaan siitä miten tuore ja sesonginmukainen ruoka mahdollistetaan kuntien ja valtioiden keittiöissä. Tänä vuonna erityisiä kohteita ovat valtion keittiöt, mukaan on saatu vankiloiden lisäksi muun muassa Puolustusvoimat. Tuore on mahdollista!

Saan olla jälleen VIP joukkueen kapteenina matkalla. Suuressa VIP- joukkueessa polkevat lähes kaikki kunnan ja kaupungin johtajat sekä kansanedustajat matkan varrelta.

Upea viesti on tulossa.

Uudet E-koodit Pohjoisen keittiön vetureiksi

Uusi Ny nordisk mat ohjelmakausi on alkamassa. Eilen kokoontui joukko suomalaisia pohtimaan mitä Suomi haluaa uudesta kaudesta. Selviä intohimoja ei juurikaan ollut, mutta yhteen ääneen todettiin että nyt uudella ohjelmakaudella otetaan enemmän irti kuin edellisellä.

Suomen Pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajuuskausi on ensi vuonna. Ei ole salaisuus että yksi pj kautemme teemoista tulee olemaan tavalla tai toisella ilmastokysymyksiin liittyvä. Tämä ilmastoteema sopii vallan hienosti Pohjoismaisen uuden keittiön ajatukseen, sillä luontoomme, sijaintiimme, ilmastoomme ja luontaisiin raaka-aineisiimme nojaava keittiö on erittäin ilmastoystävällinen. Mietipä vaikka luonnon kalaa, marjoja, juureksia, sieniä, riistaa. Siitä ei enempää vähähiilisemmäksi ruokavalio tule.

Crisa Lindgren, Kiehuu 10+ projektin uuttera ja intohimoinen puuhamies lipsautti uuden pohjoisen keittiön E-koodit: Ekologisuus, Esteettisyys, Eettisyys, Energiansäästö. Ihan valtavan hyvät ee-koodit hyvinsyöville pohjoismaalaisille!

Oletko sinä Hyvinsyöjä?

Arvostatko ruokaa? Haluatko tietää ruokasi alkuperän? Syötkö usein sesongin mukaan? Suositko mielelläsi kasviksia? Etkä heitä ruokaa roskiin? Keität, kuljetat ja kaapitat turhia kuormittamatta?

Onneksi olkoon, olet Hyvinsyöjä! Käy rekisteröitymässä ja katsomassa ketkä muut ovat liittyneet Hyvinsyöjiin www.hyvinsyöjä.fi

Tehdään hyvää itselle ja ympäristölle - ollaan Hyvinsyöjiä!

Viikko maratoniin

Viikon päästä juuri tähän aikaan olen kupla otsassa Olympia stadikan vierellä vessajonossa hermoilemassa. Startti on vasta klo 15, en ole koskaan lähtenyt niin myöhään maratonille. Mietityttää miten lounas ja tankkaus sitä ennen onnistuvat.

Tänä vuonna valmistautuminen on mennyt vähän löysin rantein ja löysin vantein. Juoksuohjelmaa en ole noudattanut niin orjallisesti kuin ennen ja kilometrejäkin on kertynyt vähemmän. Pitää toivoa että laatu korvaa määrän, vetoja ja kovempia vetoja olen harrastanut aiempaa enemmän. Golfin aloittaminen on selvästi syönyt aikaa juoksulta, ne kaksi eivät kyllä sovi yhteen. Neljän tunnin kävelyn jälkeen ei enää tee mieli lenkille... Toisaalta nyt olen (vielä) saanut olla terveenä, toisin kuin aiempina kertoina kun vielä viikkoa ennen oli epävarmaa koko startti. Kop kop puuhun.

"Viimeistely" hoidetaan nyt tulevalla viikolla kevyellä hieronnalla, hiilarilla ja tankkausjuomalla. Huomenna on viimeinen kohtuullinen lenkki, maks 10 km ja sen jälkeen vain parin kilometrin fiilistelyä. Noudatan jonkun viisaan neuvoa että "älä tee mitään ennen maratonia mitä et ole tehnyt aikaisemmin tai tekisi normaalisti". Siksi mitään jippoja en meinaa enää tehdä, kaikki voitava on jo tehty vuoden aikana. Nyt mennään vain nauttimaan.

Jos keli on kuten nyt +28C tuo se oman haasteensa matkaan. Kannustusta tarvitaan. Kaikki mukaan huutamaan ensi la 14.8. !

Söisitkö itse lounaasi klo 10.30 ja 20 minuutissa?

Kouluruokailun järjestämisestä on saatu uudet selvitykset jälleen kun OPH selvitti oppilashuollon tilaa. Tulokset antavat totuudenmukaisen kuvan kouluruokailusta. Työmaata kouluruokailussa riittää edelleen. Kyselystä selviää että kolmannes kaikista kouluista tarjoaa lounaan jo ennen klo 10.30. Kenellä on tässä vaiheessa nälkä? Sitten ihmetellään kun lapset eivät syö, tai jos syövät ovat iltapäivällä taas nälkäisiä jos välipalaa ei ole tarjolla.

Ruokailuun varataan yleisimmin puoli tuntia, mutta alakouluista kolmannes antaa koululaisten syödä vain 20 minuuttia tai vähemmän. Lyhyt ja liian aikainen lounasaika kertoo selkeästi arvostuksesta; näissä kouluissa kouluruoka ei ole arvossaan. Kyse on kuitenkin pienistä järjestelyistä.

Entä miten mahtaa toteutua kasvatuksellinen puoli kouluruokailussa? Opettaja ruokailee vain alle puolessa yläkouluissa oppilaiden kanssa, onneksi alakouluissa sentään valtaosassa. Oppilaita ohjataan oikean ateriakokonaisuuden valintaan suurimmassa osassa kouluja, mutta vain harvoissa kouluissa malliateria katetaan oppilaiden nähtäväksi. Olen nähnyt yläkoululaisten lautasia Sitran (Leipätiedotus) hankkeen kuvaamina. Niistä vain muutamat sadasta olivat sitä mitä pitäisi.

Kouluruokailu on yksi terveen yhteiskunnan pilari. Miksi näihin asioihin ei kiinnitetä huomiota?
Tästä raporttiin , sivulta 99 alkaen kouluruokailun tilannetta.

Julkisten ruokahankintojen kilpailuttamisessa on varaa parantaa

Takaisin ruotuun kesälomalta ja heti tutkimustulosten kimppuun.
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre) julkaisi viikko sitten tutkimustuloksia julkisten ruokapalveluin hankinnoista (www.sre.fi). Tutkimuksessa kysyttiin mistä ruoka lasten ja vanhusten lautaselle tulee, samalla selvisi miten julkiset tahot ostavat.


Kaikista raflaavin uutinen tutkimuksesta on mielestäni se että julkisen ruokapalvelun tärkeyttä ei edelleenkään nähdä. Vain noin neljännes julkisista organisaatioista on määritellyt kattostrategioissaan ruokapalveluille tavoitteita tai elintarvikkeille laatulinjauksia. Ruoka on mitä suurimmassa määrin arvovalinta; arvokeskustelu tulisi käydä siitä mistä ja miten tuotetusta ollaan valmiita maksamaan. Ruokapalvelun strategian tuleekin olla osana kunnan strategiaa.

Hinta ei saa olla ainut kriteeri, jolla hankintoja tehdään. Ruokahankintojen suhteen laadun määrittäminen on kuitenkin vielä kovin lapsen kengissä, huomattiin tutkimuksestakin. Kunnallisten ruokapalveluiden arvo on eräiden arvioiden mukaan yli miljardi euroa vuodessa, ruokahankintoihin käytetään vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Vaikka ruokapalveluiden siivu esim. kunnan kokonaistaloudesta on pieni (noin 2-3%), on näkyvyys ja vaikuttavuus suuri, sillä ruokapalvelut liittyvät kuntien ydinpalveluihin läheisesti. Julkisten ruokapalvelujen kautta voidaan vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen ja työllisyyteen, ennakoivaan terveydenhoitoon ja jopa huoltovarmuuteen.

Kilpailuttamisessa voidaan täysin laillisesti painottaa kokonaistaloudellisuutta, tuotteiden laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Hankintaperusteisiin voidaan määritellä vaatimuksiksi esimerkiksi leivän ikä, mahdollisuus käyttää pakastettuja marjoja ilman kuumennuskäsittelyä tai aikaa perunan kuorimisesta. Hankintalaki mahdollistaa myös sesongin tuotteiden hankkimisen kilpailutuksen ulkopuolelta teemaviikkojen aikana.

Kaikki lähtee kuitenkin poliittisesta päätöksenteosta ja tahtotilasta, sen jälkeen kilpailuttamiseen on saatavissa apuja.