Suomen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus - vahva linkki YK:n kestävän kehityksen prosessiin

Vuonna 2000 sovittiin YK:n vuosituhattavoitteista (Millennium Development Goals, MDGs). Niissä asetettiin kahdeksan tavoitetta, joilla haluttiin saavuttaa parempi maailma vuoteen 2015 mennessä: esim äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen jne. Osa näistä vuosituhattavoitteista tullaan saavuttamaan, osassa jäädään paljon jälkeen. Vuosi 2015 on pian, entä sen jälkeen?

YK:n RIO+20 prosessissa päätettiin vuonna 2012, että nyt on sovittava uusista vuoden 2015 jälkeisistä tavoitteista. Virkamiesslangissa puhutaan POST2015 tavoitteista, ja niistä päätetään globaalisti ensi vuoden syksyllä. Samalla päätettiin, että seuraavat tavoitteet voisivat olla enemmänkin kestävän kehityksen mukaisia, eivätkä keskittyä pelkästään köyhyyden poistamiseen, mikä sekin on tietenkin tärkeää.

RIO-prosessi velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan RIOn päätöksiä käytännössä. Suomessa päätettiinkin viime vuonna uudenlaisesta mallista, joka kertoo käytännössä sen mitä ymmärrämme kestävällä kehityksellä Suomessa, ja mitkä ovat ne kysymykset, jotka tulisi ratkaista kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Syntyi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella halutaan ottaa todellisia edistysaskeleita kestävässä kehityksessä koko yhteiskunnassa. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet on tehty linjassa MDG tavoitteiden ja RIO+ prosessin tulosten sekä tiedeyhteisön viimeaikaisten päätelmien suhteen. Sitoumuskampanja on aluksi ainakin kaksivuotinen vuoden 2015 loppuun, mutta koko yhteiskuntasitoumus tähtää ylisukupolviseen politiikan muutokseen. Ajatuksena on, että sitoutuminen jatkuu uusien käytäntöjen juurruttamisena, hyvien käytäntöjen yleistämisenä, monistamisena - lopulta olemme edenneet ”uuteen normaaliin” tapaan olla ja tehdä.

Eri tahot eri puolilla maailmaa ovat parhaillaan miettimässä globaaleja Kestävän kehityksen tavoitteita. Monet näistä pohdinnoista liittyvät mm. kestävään hyvinvointiin, ruoka- ja vesiturvaan, puhtaaseen energiaan, terveisiin ekosysteemeihin, kestäviin yhdyskuntiin ja elämäntapaan. Nämä asiat sisältyvät eri tavoin myös kestävän kehityksen sitoumukseen. Sitoumuksen ”raameina” ovat planeettamme luonnonjärjestelmien rajat sekä ihmisoikeudellinen elämän perusta. Nämä kaksi suurta kokonaisuutta raamittavat myös väistämättä tulevia globaaleja tavoitteita. 

Lisää parhaillaan menossa olevasta työstä ja Suomen roolista POST2015 prosessissa

"Työtä kestävästi" - tärkeintä tulevaisuudessa opiskelijoiden mielestä

Hienoja juttuja tapahtuu kun on avoin ja etsii aktiivisesti uutta ja toisia näkökulmia. Eilen lähes kolmekymmentä kansainvälistä luovaa Aalto yliopiston opiskelijaa miettivät koko päivän Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Mitkä tavoitteet ovat heille tärkeimmät, mitä olisi tehtävä, jotta Suomi olisi vuonna 2050 hyvä paikka elää. Oli mieletöntä nähdä se into ja paneutuminen, ei puhettakaan että nuorilla olisi ollut kiire viikonlopun viettoon.

Yhteiskuntasitoumus oli aiheena  Aalto yliopiston Creative Sustainability maisteriopintojen kurssilla "Creating the Mindset of Sustainable Societies". Voisiko osuvampaa porukkaa ja kurssia olla kun pitää miettiä pitkän aikavälin raamia kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Sitoumuksen työstö kurssilla onnistui kahden mahtavan velhon Aallon ohjelmajohtaja Tiina Laurilan ja post-doc tutkija Susu Nousalan ansiosta. Virkamiehen kannalta kurssi on lottovoitto - saadaan tuoretta näkökulmaa, toisaalta opiskelijat pääsivät käsiksi todelliseen menossa olevaan yhteiskunnalliseen prosessiin. Suuri kiitos! Jatkoa seurannee puolin ja toisin ....

Päivän tulokset puretaan seuraavien viikkojen aikana ja niistä kerrotaan mm. Kestävän kehityksen verkkosihteeristölle. Yhden tuloksen paljastan jo nyt: mikä puhutti nuoria eniten?

Kurssilaiset saivat valita muutamia sitoumuksen tavoitteita käsiteltäväkseen eri tavoin. Yksi tavoitteista nousi yli muiden. Se ei ollut "Hiilineutraali yhteiskunta", "Resurssiviisas talous" tai "Luonnonvarojen kantokyvyn huomioiva kuluttaminen".
Se oli "Työtä kestävästi".
Miksi?
Se on ensi viikon blogin aihe.

Istuta puu, pelasta maailma.

Arvostettu akatemiaprofessori Markku Kulmala valotti eilen ilmaston muuttumista kansainvälisessä tiedeopetuksen symposiumissa (International Science Education Symposium (ISSE)) Helsingissä.

Meillä on vain yksi planeetta, jolla ei voi tehdä testejä, aloitti Kulmala. Maapallolla kaikki liittyy kaikkeen. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrät lisääntyvät koko ajan, kasvuvauhti on ollut vuodesta 2010 lähtien + 5% vuosittain. Talouskriisit ovat hetkellisesti vähentäneet khk-päästöjä. Hyvä niin, mutta talouden taantumat eivät kuitenkaan ole toivottuja. Kuinka saada siis samaan aikaan talouskasvua ja vähemmän päästöjä, siinäpä ydinkysymys.

Vuonna 2008 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 385 ppm, joka on yli 38 % enemmän kuin ennen esiteollista aikaa. Nyt ollaan jo yli 400 ppm:ssä, onko peli on jo menetetty?  

Kuva: Sauli Rouhinen

Pulman ratkaisussa tarvitaan kaikkia kynnelle kykeneviä voimia, myös pieniä yrityksiä. Ja varsinkin nuoria toivoja, niitä, jotka olivat eilen kuuntelemassa yleisössä. Ympäri maailmaa on Suomeen saapunut nimittäin täksi viikoksi Millenium Youth Camp kesäleirille nuoria tulevaisuuden propelipäitä, joiden käsiin ilmastonmuutoksen hidastamisprosessi ja jälkien korjailu eittämättä tipahtaa. 

Kulmala puhui nuorille erityisesti aerosolipartikkeleista, joita on ”hyviä ja huonoja”. Huonot eli ihmisten tuottamat lämmittävät ilmastoa ja hyvät mm. viilentävät maapalloa. Metsät tuottavat niitä hyviä. Kulmala patisti nuoria mukaan työhön, perustamaan yrityksiä ja tekemään tiedosta rahaa. Mitä ensimmäiseksi pitäisi tehdä, mikä olisi helpoin ja nopein tapa toimia ilmastokysymyksessä, kysyttiin Kulmalalta. Istuttakaa puita! vastasi Kulmala.

Olisiko siinä aihetta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen konkreettiseksi toimeksi? Istutetaan jokainen yksi puu.
Kuka tulee mukaan?

Mitä pitäisi tapahtua, että tulevilla sukupolvilla olisi hyvä elämä vuonna 2050?

Mitkä ovat ne kriittiset asiat, joiden pitäisi olla kunnossa, jotta vuonna 2050 lasten lapsillamme olisivat hyvät elämän edellytykset kunnossa? Mitkä ovat ne eloonjäämiskysymykset, isot haasteet, joiden ratkaisuun tämän yhteiskunnan tulisi pyrkiä välittömin toimenpitein?

Meillä on vain yksi maapallo, jonka elämää ylläpitävät luonnonjärjestelmät ovat uhattuina. Kuitenkin niihin perustuu sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvointi. Samaan aikaan myös ns yhteiskunnallinen perusta, eli kaikkien maapallon ihmisten mahdollisuus tyydyttää omat ihmisoikeuksiin perustuvat perustarpeensa ovat monella osa-alueella täyttämättä. Tämä on nykyihmiskunnan suurin haaste.

Suomi vastaa osaltaan tähän haasteeseen yhteiskuntasitoumuksella. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus tulee sisältämään alle kymmenen tavoitetta, joiden toteutumiseksi eri toimijat antavat ovat toimenpidesitoumuksensa, so. tekevät tekoja, jotta tavoitteet toteutuvat. Tavoitteita on nyt hahmoteltu eri sidosryhmien sekä sitoumusta miettivän ryhmän kesken. Sitoumuksesta päätettiin viime vuonna pääministeri Kataisen johtamassa Kestävän kehityksen toimikunnassa. Ehdotus sitoumuksesta on valmis tämän kuun lopussa.

Ovatko seuraavat tavoitteet ne olennaiset, oikeat, seurattavat, riittävän rohkeat ja kunnianhimoiset, aidosti kestävää kehitystä edistävät? Sellaiset, että jos ne toteutuisivat, meillä olisi hyvinvoiva Suomi vuonna 2050 osana hyvinvoivaa maapalloa. Ota kantaa suoraan näihin tavoitteisiin tässä kyselyssä.

Tässä nyt luonnosvaiheessa olevat tavoitteet lyhyesti:  

Talous resurssiviisaaksi: Suomi ja suomalaiset ryhtyvät edelläkävijöiksi: edistämme ja tarjoamme kestäviä ratkaisuja alueellisesti, Euroopan unionissa ja globaalisti. Yrityksemme ovat globaaleja johtajia yhteiskuntavastuullisessa liiketoiminnassa. Kaikkia resursseja käytetään harkitusti, säästäen ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Työtä kestävästi: Työn tarjontaa ja laatua parannetaan. Työllisyysastetta nostetaan ja kasvatetaan työn tarjontaa: työtä tulee ottaa vastaan ja tarjota yhä monialaisemmin. Työelämän laatua parannetaan

Köyhyyden poistaminen: Köyhyyden poistaminen Suomesta (vaurauden tasapuolisempi jakautuminen) ja maailmasta parantamalla ihmisten mahdollisuuksia hyvään terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Kaikille suomalaisille taataan riittävä toimeentulo ja perusturva. Kaikki työ on kannattavaa. Erityisesti panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisienhallintaan.

Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden turvaaminen: Turvataan riittävä hyvinvointi ja osallisuus yhteiskuntaan kaikille. Vahvistetaan demokratiaa ja kaikenikäisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään ja yhteiskuntaan. Erityisesti vahvistetaan nuorten osallisuutta ja varmistetaan, että kaikille löytyy oma paikka. Vahvistetaan sosiaalisia mahdollisuuksia, hallinnon läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa. Taataan kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut.

Energiakäänne: Suomi siirtyy puhtaaseen energiantuotantoon: Kasvishuonekaasupäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020, 50 % vuoteen 2030 ja 80–95 % vuoteen 2050. Päästövähennykset aikaansaadaan pääasiassa siirtymällä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaan puhtaaseen energiantuotantoon sekä parantamalla energiatehokkuutta.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen: Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessa kansalaisten hyvinvointia. Ekosysteemipalveluita tunnistetaan ja hyödynnetään.

Ekologinen jalanjälki luonnon kantokyvyn rajoihin: Suomi ja suomalaiset vähentävät neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja ekologista jalanjälkeä. Tavoitteeksi asetetaan ekologisen jalanjäljen puolittaminen vuoteen 2050. Tavoitteen toteuttamisessa painotetaan erityisesti resurssitehokkuuden lisäämistä, materiaalien kierrätystä ja suljettuja kiertoja.

Yhteisöllisyys materialismin vastapainoksi: Luodaan todellisia vaihtoehtoja kuluttamiseen perustuvalle elämäntavalle. Kehitetään paikallisyhteisöjä vahvistavia toimintamalleja ja asukkaiden mahdollisuuksia luoda viihtyisiä elinympäristöjä. Kehitetään kaavoitusta ja paikallista päätöksentekoa. Panostetaan asennemuutoksen luomiseen, jotta aineettomampaan kulutukseen perustuva elämäntapa on tavoiteltavampaa ja hyväksyttävämpää. Luodaan yritystoimintaa erityisesti palveluihin, lainaamiseen, korjaamiseen ja kierrättämiseen liittyen. Ylläpidetään korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä.

Mitä puuttuu, missä mennään vikaan? Ota kantaa kyselyssä. 

Varkaissa lastemme säästöpossuilta yön pimeinä tunteina... fossiilisista eroon - ja pian

Maailmassa on riittävästi tutkimustietoa siitä, että nykymenolla tuhoamme planeettamme, olemme sen kantokyvyn ja monien planetaaristen rajojen äärirajoilla. Muutoksen välttämättömyys on käynyt kaikille selväksi. Kyse on enää siitä, millä keinoin muutos on tehtävä. Ja miten nopeasti ja missä järjestyksessä. Tällä hetkellä lainaamme tulevilta sukupolvilta, ”varastamme omien lastemme säästöpossuilta yön pimeinä tunteina” –kuten professori Pekka Himanen pyöreän pöydän keskusteluissa totesi maanantaina.

Kuka aukaisisi latua?

Saksan globaalin muutoksen neuvosto (WGBU) on julkaissut viimeisen 20 vuoden aikana muiden tutkimusyhteisöjen ohella lukuisia tutkimuksia joissa osoitetaan suuren muutoksen välttämättömyys. Kysyt minkä muutoksen?

 

Ihmiskunta on WGBU:n mukaan käynyt kaksi suurta muutosta läpi tähän mennessä; maanviljely- ja kotieläinten hoidon kulttuurin kehittymisen sekä teollistumisen. Kolmas suuri ja väistämätön eli pakollinen muutos (great transmission) on energiamuotojen muuttaminen uusiutuviin/kestäviin, pois fossiilisista. Kolmas suuri muutos on siis vähähiilisen elämänmuodon synnyttäminen planeettamme rajoissa. Tämä muutos vaatii paitsi teknisiä innovaatioita, myös systeemisiä, sosiaalisia ja institutionaalisia muutoksia.

 

Kolmas muutos eroaa kahdesta aiemmasta siten, että meillä on enää vain hyvin rajallinen tila käytössämme, rajalliset luonnonvarat ja muut resurssit.

Tilannetta voisi verrata isoon huoneeseen, jossa on useita kymmeniä eri kansalaisuuksia omissa ryhmissään, mutta siis samassa huoneessa. Olemmeko edelleen kaikki omien kansallisten intressien vankeja, vai voisimmeko katsoa huonetta (maapalloa) yhdessä?

Muutos on mahdollista tehdä, esimerkkejä löytyy läheltä vaikkapa Saksasta. Meillä on olemassa jo kaikki tutkimustieto, osa teknologiasta, rahoitus (maailma on täynnä rahaa), arvot tukevat tuota muutosta ja verkostot.  Mutta MUTTA se mikä muutoksesta tekee hankalan on erittäin tiukka aikaraja, aikaa ei ole paljon jäljellä. On pakko skaalata teknologiat niin, että työkaluilla saadaan maksimaalinen hyöty. Erittäin nopea kaupungistuminen, halpa hiili ja erilaiset riippuvuussuhteet ovat esteinä isoja, mutta ratkaistavissa. Onko ainut keino muutokseen tarjota keppiä ja pakkoa, veroja, kieltoja ja sanktioita? Porkkana ei näytä auttavan.

Ihmisen menestyminen viimeisen tuhat vuotta on perustunut fossilisiin polttoaineisiin, ja se tie on tuhon tie. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei onnistu, - ”se on täällä” kuten Ilkka Herlin totesi meppien ilmastoseminaarissa perjantaina. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ehkä onnistuu, jos kaikki laitetaan peliin. Vähänkään ei kannata tehdä, sillä sekään ei toimi, homma on kiihtynyt jo sellaisiin mittasuhteisiin, että vain todella isot muutokset voivat ratkaista enää pelin. Toista maapalloa emme saa, mikä siis avuksi?

Yhteiskuntasitoumus - uutta otetta kestävään kehitykseen

”Kestävä kehitys yhdistää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden, mutta se on samalla aina myös poliittinen prosessi. Kestävä kehityksen prosessissa käydään vuoropuhelua – samaan aikaan sekä globaalisti että kansallisesti” ­–  Sauli Rouhinen, Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri

 

Suomessa kestävän kehityksen prosessissa on siirrytty uuteen vaiheeseen. Business as usual ei enää toimi. On tehtävä jotain muuta kuin perinteinen kestävän kehityksen strategia, se on käynyt selväksi. Vuosikymmenien työ kestävässä kehityksessä Suomessa, YK:n vetämä kansainvälinen prosessi ja RIO+20 konferenssin tulokset sekä EU:n tulkinnat siitä edellyttävät uudenlaista yhteiskuntasitoumusta. Uudistustyö alkoi viime vuonna, jolloin laaja joukko toimijoita teki esityksen niistä teemoista, joita uusi strategia tai sitoumus voisi pitää sisällään.

Strategiaryhmä työn touhussa tänään.

Yhteiskuntasitoumusta(tai sopimusta) valmistemaan on asetettu strategiaryhmä. Ryhmä kokoontui tänään toisen kerran. Ensimmäisellä kerralla tartuttiin heti haasteeseen ja mietittiin mm. tulevan paperin visiota. Tänään pohdittiin erityisesti tahtotilaa, johtajuutta ja toimintatapoja. Valmis ehdotus luovutetaan kesäkuussa Suomen kestävän kehityksen toimikunnalle.

Yhteiskuntasitoumuksen tarkoitus on saada aikaan kestävän kehityksen yhteinen tahtotila kaikille hallinnonaloille ja koko yhteiskuntaan. Tarkoitus on saada aikaan toimintaa – ei paperipinoa. Sitoumuksessa tullaan sopimaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Se pitää sisällään teemat, tavoitteet, seurannan välineet, vision- yhteisen tahtotilan. Sitoumus tulee toivottavasti lisäämään kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Se vastaa myös YK:n kestävän kehityksen konferenssin Rio+20 –loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus- ja toimeenpanohaasteeseen. Myös hallitusohjelma edellyttää uudistusta.

Yhteiskuntasitoumuksen tulee olla riittävän kunnianhimoinen, konkreettinen, innostava. Se asemoi samalla Suomea globaalisti mutta kertoo mitä me teemme kansallisesti. Hallinnon puolella on tekeillä ja voimassa lukuisa joukko erilaisia strategioita, jotka pitäisi saada ohjattua samaan maaliin. Kestävän kehityksen tulossa oleva sitoumus/sopimus eroaa kaikista näistä siten, että siinä on ylisukupolvinen ja globaali näkökulma.

Maija Hakanen ja Jouni Nissinen (SLL)

Lue Kuntaliiton Maija Hakasen ajatuksia sitoumuksen tekoprosessista, mm. tämän päivän visioharjoituksesta.