Luomuviinitaivaassa

Luomumessuilla BioFachissa Nürnbergissä viime viikolla oli kaikkea, ihan kaikkea mitä ihminen voi syödä ja juoda. Jopa nallekarkitkin olivat luomua. Yli 2 700 näytteilleasettajaa lähes sadasta maasta olivat levittäytyneet 50 000 neliölle esille. Messut olivat siis sanalla sanoen valtavat.

Yhdeksän suurta hallia täynnä luomua –huh huh. Yksi näyttelyhalleista oli pyhitetty vain luomuviineille. Esillä oli 622 luomuviiniä 19:sta maasta.

Niin kuin elämässä yleensä, universumi johdattaa. Eksyimme viinihallin keskelle ja aloimme etsiä suomalaisen ViiniVerlan ständiä. Löysimme sen mutta niin löysimme sattumalta myös Marjutin, joka on asunut Saksassa yli parikymmentä vuotta ja on nykyään sertifioidun luomuravintolan johdossa Münchenissä. Marjut lähti oppaaksemme luomuviinien ihmeelliseen maailmaan.

Miksi luomuviinin kysyntä on nousussa koko ajan, mitä eroa on tavanomaiseen, tätä tenttasin Marjutilta. Hän sanoi että heidän ravintolassaan tarjoillaan vain luomua, eikä hän itse juo muuta kuin luomua. Luomuviinistä ei tule päänsärkyä, se on puhdas luonnon tuote. Tätä hän korosti monesti: viini on puhdas luonnon tuote. Luomuviiniä ei myrkytetä, siinä ei ole tavanomaisen tuotannon jäämiä lainkaan. Kuten luomutuotannossa yleensäkin, satoa saadaan tavanomaista vähemmän luomuköynnöksistä, mutta viini on sitäkin aromaattisempaa. Luomuviini on saanut kasvaa hitaasti rauhassa ilman kemiallisia buustaajia. Yhä vieläkin suurin osa luomuviinistä kerätään käsin. Luomuviinit ovat vieläkin siis käsityötä. Luomuviini maistuu siltä kuin maistaisi rypälettä suoraan pensaasta. "Ostan viinin vain sellaiselta tuottajalta jonka tunnen, ja tiedän miten hän on viinin tehnyt. Viinin täytyy olla hyvää sielulle", sanoo Marjut. Uskotaan.

Nordic Kitchen attracts visitors in BioFach

A new day has dawned in the Nordic Cuisine Organic kitchen. The first day of BioFach showed that the kitchen was a success. Food was fresh, innovative, looked good and tasted delicious. Many exhibitors said the kitchen gave back-up and believability to the exhibitors. The kitchen showed what New Nordic Food is for the audience who has come from all over the world.

Today the Nordic kitchen has been strengthened with a Swedish talent; Paul Svensson has joined the team. Paul, Kim Palhus and head chef Jesper Witt Paustin from Denmark will conjure up Nordic delicacies for the fair’s visitors and for the exhibitors. Thanks to Nordic Council, Organic Denmark, Danish Agriculture & Food Council, Food from Sweden and Ministry of Agriculture and Forestry of Finland, the Nordic Kitchen could be established.

Finnish signature dish for Thursday by Kim Palhus

Marjoram seasoned vegetable “shaslik” with red onion jam and roasted oat meals, flavored with sea buckthorn- and cold pressed rape seed oil syrup and Granma´s pickled cucumbers

Ingredients: for 10
½ cucumber
2dl water
1 dl white vinegar
Tablespoons jam chopped fresh dill
½ - 1 dl sugar

Onion jam
2red onions
½ dl water
5 tablespoons jam sugar
2 tablespoons jam red vine vinegar

Vegetable skewers:
1 red bell pepper (or other organic vegetable)
1 green bell pepper
1 zucchini
4 tablespoons fresh chopped marjoram

Buckthorn sauce:
½ dl jam sugar
1 tablespoons salt
½ dl buckthorn juice
4 tablespoons cold pressed turnip rape seed oil (Virgino)
2 tablespoons jam roasted oat meals
10 slices finncrisp

Preparation:
1. Slice cucumber to thin slices or stripes, mix water, sugar, vinegar, dill and salt well.
2. Add cucumber and refrigerate for about half an hour.
3. Slice red onions to thin slices, heat pan add oil and onion slices. Simmer 5 minutes, add sugar and water. Boil 5minutes until it gets thicker
4. Peel and cut vegetables for “shaslik”
5. Dip vegetables to boiling water for two minutes, cool with cold water
6. String veggies to skewer and season with salt and marjoram
7. Mix buckthorn juice, sugar and cold pressed turnip rape oil, bring to boil and cool
8. Build plate as it is in the picture and serve

Ny Nordisk Mat stands out from the crowd in world’s biggest Organic Fair

In Biofach, the Joint Nordic stand presents the best organic products from Finland, Sweden, Denmark and Norway. This is the first time the Nordic countries have a joint stand. The exhibitor stalls of the countries are beautifully lit, spacious, and elegant. Based on the Nordic stand, it can really be said that together we are stronger.

Also for the first time in BioFach we have a Nordic exhibition kitchen, where the unique essence of the Ny Nordisk Mat programme is presented.

Exhibitors and guests have taken the Nordic Organic kitchen in very well, looks like all the seats are constantly reserved. The exhibitors can offer lunch for their guests and visitors of the fair can enjoy Nordic flavors. Finnish Ny Nordisk Mat ambassador Kim Palhus has planned for each day a Finnish signature plate, which consist of the food stuffs presented in Finnish stalls.

What is New Nordic Food? As Finnish Ny Nordisk Mat ambassador Kim Palhus said today in the stand’s opening session, is it pure, it looks good, it is simple, and it has the taste of Nordic nature. And it offers new, innovative dishes; for example, today’s Finnish dish is called “Nordic Salsa”.


Nordic salsa with warm cottage cheese, capers and carrot stripes

Ingredients: for 10
1 yellow onion
1 sour apple
1 carrot
1 parsnip
¼ rutabaga
4 fresh tomatoes
1 glove garlic
½ dl cold pressed turnip rape seed oil 1 dl water or vegetable bouillon
½ tablespoon salt, grinded black pepper
White vinegar 8%
1 dl chopped parsley
½ dl grated horseradish
5 tablespoon capers
200 g cottage cheese cubes (leipäjuusto)

Preparation:
1. Peel and cut all vegetables to small cubes approx. 1x1 cm.
2. Preheat pan add oil and all vegetable cubes
3. Stir gently and add water and spices, reduce heat and simmer about 15 minutes, check taste.
4. Allow to cool, add cottage cheese cubes, mix gently.
5. Place salsa on the top of finn crisp slice. Decorate with cooked carrot stripes and capers

Nordic salsa avaa maailman suurimmat luomumessut

Biofach messut Saksan Nurmbergissä avautuvat aivan kohta. Suomi on mukana näillä valtavilla luomumessuilla näytteilleasettajien yhteisosastolla sekä yhteispohjoismaisella näytöskeittiöllä. Messuilla on yli 2500 näytteilleasettajaa yli sadasta maasta, kävijöitä odotetaan yli 40 000.

Suomen, Ruotsin ja Tanskan yhteiskeittiö esittelee uutta pohjoismaista cuisinea - tietysti 100% luomua. Ny nordisk mat -ohjelman Suomen lähettilään Kim Palhusin johdolla tarjolla on joka päivä oma suomalainen luomuannos. Tänään esillä on tämän vuodenajan maut, raikkaat raaka-aineet yhdistävä Nordic salsa. Salsa, joka koostuu talvijuureksista, tarjoillaan lämpimän leipäjuuston, porkkanan ja kapristen kanssa. Annoksen kanssa sopii puolikuiva hapokas luomuriesling. Hyvää!

Voimaantumassa Keittiömestareiden liittopäivillä

Sain viikonloppuna olla mukana Suomen keittiömestareiden liittopäivillä Vaasassa. Keittiömestarit tekevät työtään suurella sydämellä. He ovat esimerkkejä ja roolimalleja nuorillemme. He rakentavat suomalaisuuden brändiä omilla valinnoillaan ja teoillaan, he vievät suomalaisen ruokakulttuurin tarinaa eteenpäin. He tekevät ja antavat suomalaiselle ruoalle kasvot, joka päivä.

Olen ylpeä keittiömestareistamme. Heidän työnsä on arvokasta. Keittiömestarit ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, he olivat mm. vaikuttamassa siihen että ruokakulttuuriohjelma saatiin hallitusohjelmaan 2007. Keittiömestarit ovat näkyviä ja aktiivisia monissa maakunnissa, he puhuttelevat päättäjiä, ovat linkkeinä ja kehittäjinä jalostavan teollisuuden ja kaupan välissä, pitävät alkutuottajien puolta ja nostavat hyviä pk-tuottajia esiin.

Nöyrin mielin sain eilen ottaa vastaan Suomen keittiömestareiden Vuoden ruokatoimija -tunnustuksen. Pysti on nyt kunniapaikalla työhuoneessa:) Kuten sanoin, palkinto kuuluu teille keittiömestarit, Te olette Vuoden Ruokatoimijoita! Jatketaan työtä yhdessä suomalaisen ruokakulttuurin puolesta. Muistetaan Esko Reinonpoika Alangon sanat: Luottamus, Vastuu, Intohimo,Totuus ja Rakkaus.
- Eikä unohreta notta: "Ilo se on joka elättelöö".

Pois "poro-lakka -syndroomasta"!

Sre, ulkoasianministeriö ja MTK kouluttivat tänään ministeriöiden, eduskunnan sekä valtioneuvoston kanslian protokolla-asioista vastaavia henkilöitä. Ko. henkilöt huolehtivat työkseen esim. ruokatarjoiluiden tilaamisesta ja järjestämisestä kun Suomeen tulee valtiovierailulle delegaatioita. Nämä ihmiset, joka ovat esim. ministeriöiden esikuntien sihteereitä, ovat paljon vartijoina: he antavat ruokavalinnoillaan osaltaan kuvaa Suomesta.

Mieti tilanne jossa itse olin viime vuonna: 200 ulkomaista huippuvirkamiestä ja lähettilästä ja Suomesta korkea-arvoiset isännät tapaavat iltabanketissa Suomessa, parhaaseen syyssesonkiaikaan. Tarjolla passionhedelmää ja muita eksoottisia hedelmiä, norjalaista lohta. Millaisen kuvan ko. ruokatarjoilun tilaaja halusi antaa ulkomaisille vieraille suomalaisesta ruokakulttuurista?

Protokollahenkilöt oppivat tänään, että kyse ei ole vain ruoasta, vaan kokonaisvaltaisesta elämyksestä. Ruoka ja ruokailutilanteet kokonaisuudessaan viestittävät suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta mitä suurimmassa määrin.

Kokous- ja muiden tarjoilujen järjestäjät joutuvat miettimään monesta ulottuvuudesta ruokatarjoiluja. Tänään puhuttiin erityisesti kestävistä ja vastuullisista valinnoista, sesonginmukaisuudesta, suomalaisesta ruokakulttuurista ja luonnosta tulevista mauista ja raaka-aineista.

Suomalaisuutta ja kulttuuriamme myydään tarinoiden avulla. Suomalaisella ruoalla ja ruokakulttuurilla on monta tarinaa. Meillä on hyvin paljon hienoja raaka-aineita, mutta niitä pitää ostata käyttää, osata hyödyntää sesongit. Yritetään vihdoin päästä pois iänikuisesta poro-lakkasyndroomasta!

Köksänopetus kunniaan!!

Kotitalouden oppitunneilla opiskellaan yhteiskunnan perusyksikön eli kodin osaamisalueita. Kotitalousopetuksella on erittäin suuri merkitys, sillä koululaiset oppivat arjen hallinnan taitoja, joista on hyötyä koko loppuelämälle.

Kotitalous on tällä hetkellä kuitenkin perusopetuksessa tuntimäärältään pienin oppiaine. Sen osuus kaikille yhteisistä tunneista on vain 1,4 %. Kotitalousopetuksen merkitys ei ole vähentynyt yhteiskunnassa vuosien saatossa – pikemminkin päinvastoin. Toiminnallisia, koko elämän kestäviä valmiuksia antavaa oppiainetta tulisi tukea kaikin keinoin, niin taloudellisin resurssein kuin riittävin tuntimäärinkin.

Kotitalousopetuksen määrärahoista säästäminen tai tuntimääristä pihistäminen ei ole pitkänäköistä eikä kestävää toimintaa. Arjen hallinnan perustaidot ovat rapistumassa, eivätkä kotitalousopetuksessa opitut kädentaidot synny sattumalta tai ilman harjoittelua. Kun kodeissa muun muassa laitetaan yhä vähemmän ruokaa, jää koulujärjestelmän harteille aivan liian iso vastuu tulevien aikuisten ja kuluttajien ruokaosaamisesta.

Kotitaloustunneilla lapsi oppii arvostamaan ruokaa ja ruoan tekijöitä. Kun lapset pääsevät kosketuksiin ruoan kanssa, he saavat mahdollisuuden kiinnostua hyvästä ja terveellisestä ruoasta. Hyvän ruoan arvostus syntyy itse tekemisen ja oivaltamisen kautta.

Parhaillaan tehdään perusopetuksen tavoite- ja tuntijakoa. Tässä työssä on huolehdittava siitä, että kotitalousopetus saa riittävästi tunteja ja että sen opettaminen voidaan aloittaa jo alemmilla vuosiluokilla. Tuntijakotyössä on huomioitava myös kouluruokailu, joka tarvitsee ajan ja paikan koululaisen lukujärjestyksessä – jokaisena työpäivänä. Kouluruokailu on tärkeä osa lapsen jokaista koulupäivää, ja siksi kouluruokailun järjestämisellä on merkitystä. Ruokailu on osa koulun opetustoimintaa ja se sisältää merkittäviä kasvatustavoitteita.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on kaksi kansainvälisesti merkittävää helmeä: kotitalousopetus ja kouluruokailu. Näiden molempien tulevaisuudesta on jatkossa pidettävä huoli.

Kommentoi kouluruokailua ja koulutyötä ylipäänsä

Opetushallitus kyselee parhaillaan miten koulutyö pitäisi järjestää niin että oppiminen voisi tapahtua mahdollisimman hyvin ja myös koulussa viihtyminen lisääntyisi. Pitäisikö koulupäivien pituutta tai rakennetta muuttaa? Pitäisikö koulun työtapoja muuttaa? Ovatko nykyiset oppiaineet tarpeellisia?

Tässä olisi oiva paikka ottaa nyt kantaa esim kouluruokailuun ja sen järjestämiseen. Tai esim kotitalousopetukseen, joka on mielestäni nousemassa vielä arvoon arvaamattomaan tässä avuttomien ja osaamattomien Suomessa. Oletko kuullut muuten että vain reipas 20% suomalaisista tekee arkena itse ruoan alusta saakka? Enkä tarkoita nyt sitä että teurastetaan itse sika. Kädentaidot ovat häviämässä, enää ei laiteta ruokaa, sitä harrastetaan korkeintaan viikonloppuna. Oletko samaa mieltä? Koululaitoksen harteille jää kotien kasvatustyö yhä useammin.

Taas siis sinulta kysytään, kommentointiaikaa on 15.2.2010 asti.

Punaista juurta vuohenjuuston kera

Rakkaan ystävän luona innostuttiin rakentamaan punajuuresta ja nieriästä varsinaista gourmeeta. Siinä tehdessä ratkottiin elämän mysteerit.

Vuohenjuustopunajuuret

Keitä punajuuria ensin, lähes kypsiksi. Kuori ne, ja kuivaa. Paista voissa punajuuren pinta ja siirrä uunivuokaan -pidä uunissa vielä 10 min. Paista vuohenjuustot ja heitä ne punajuurien päälle. Lisää tavan siirappia ja balsamicosiirappia. Tarjoa lohen kanssa. Siinä syödessä selviää isompi ja pienempi mysteeri.

Ota kantaa luomualan kehittämiseen

Kerrankin sinulta kysytään! Pääset sanomaan sanasi luomusta, mitä luomun edistämiseksi olisi tehtävä? Luomualan kehittämiseen voi ottaa kantaa Ota kantaa -sivuilla. Rohkeasti vaan kertomaan mielipiteesi!

Maa- ja metsätalousministeriö teettää maaliskuun loppuun mennessä selvityksen joka esittää miten luomualan rahoitusta ja toimintaa tulisi jatkossa kehittää. Ota kantaa sivujen keskusteluryhmä on avoinna 1.2.-19.2. välisen ajan ja kommentteja voi antaa myös nimettömänä tai nimimerkillä.

Parempaa possunlihaa tulossa

"Sika - voi kuinka isi syö. Sika - isiltä loppuu vyö." Laulaa Juice. Vaan eipä isin vyö kiristä enää niin kovin tulevaisuudessa, sillä possunlihasta tulee entistä terveellisempää uuden loistavan suomalaisen keksinnön ansiosta. HK Ruokatalo on pystynyt kehittämään kumppaneineen possunlihan, joka on ravitsemussuositusten mukaista eli ts. sisältää kovaa rasvaa alle 1/3 lihan kokonaisrasvamäärästä. Muutos on saatu aikaan lisäämällä possujen rehuun kasviöljyä. Nämä "öljypossut" ovat siis luonnontuotteita, eikä manipuloituja.

Porsaanlihan rasvan laadun parantamisella tulee olemaan merkitystä kansanterveydelle, sillä me suomalaiset syömme possua kohtuu paljon, noin 35 kg/á. Possu on erityisesti arjen ruokaa. Tällä hetkellä suomalaiset saavat ravinnosta aivan liian paljon kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Sen vähentämisen keinot ovat erittäin tervetulleet, lihateollisuus kääri tässä tapauksessa hihat. Kiitos ja kumarrus.

Kuluttaja saa tätä uutta sydänystävällisempää possunlihaa noin vuoden sisällä. Pääsin sitä kuitenkin ennakkomaistamaan jo eilen. Voin vakuuttaa, että maku ja mureus olivat kohdallaan. Nam. Makua on testattu myös todellisilla alan asiantuntijoilla eli tuottajilla. He kaikki kilvan kehuivat lihaa. Ja uskottava se on, että tässä jotain erittäin merkityksellistä on saatu aikaan, tuskin muuten kokkipoika Jyrki Sukula olisi niin aiheesta herkistynyt ja nimennyt eilisen tiedotustilaisuuden 30 vuotisen uransa suurimmaksi hetkeksi.

Mahtavia uutisia. Läpimurto tehtiin Suomessa, vaikka tutkimusta aiheesta on maailmalla tehty jo vuosia.

Miten tämä rasvakoostumuksen muutos näkyy sitten lihassa? Mureutena ja pehmeytenä. Eikä joulukinkusta valuva rasva enää kovetu pellille, se on juoksevaa.

Sika on sitä mitä se syö. (Pakko nyt viimein uskoa, että niin kai sitten minäkin).