Suomessa on henkinen kestävyysvaje. Himasen raportti kuuluttaa kulttuurin muutosta, jotta meillä olisi kestävä tulevaisuus ja arvokas elämä.

Luin Pekka Himasen raportin yhteenvedon ja uuden Tulevaisuusselonteon, ja vertaisin niitä Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, jota parhaillamme teemme. Kaikki kolme lähtevät lähes samoin sanoin liikkeelle: visioissa on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

Himanen ja Castells painottivat tänään Säätytalolla julkistamistilaisuudessa juuri tätä arvokkuutta. Arvokkaan elämän yhteiskunta on viesti, joka on koko Himasen raportin ydin. Raportti sanoo: ”Kyseessä on yhteenvetävä päämäärä kestävän kasvun mallille, jossa kestävä hyvinvointi ja talous yhdistyvät toisiinsa myös ekologisesti kestävällä tavalla. Tämän edellytyksenä on päämäärää tukeva kulttuurinen perusta. ” Himanen kysyi, millaista kulttuuria me olemme tukemassa?

Ja kulttuuri, joka on liima ja edellytys kestävälle kehitykselle, se puuttuu tällä hetkellä Suomesta. Suomessa on ”henkinen kestävyysvaje” sanoo Himanen. ”.. kaikkein tärkein muutoksen perusta on juuri uudistunut henkinen kulttuuri. Tutkimushankkeen kuluessa on käynyt vahvasti ilmi, että Suomen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden kestävyysvajettakin suurempi haaste on lopulta maan henkinen kestävyysvaje.” Uskon.

Me elämme nyt ehkä ihmiskunnan suurinta muutosta, jonka pääsyinä ovat maapallon väestön ja aineellisen kulutustason kasvu. Näistä on lähtenyt vyörymään lumivyöry, joka on pysäytettävä tai ainakin hidastettava sen liikettä. Tämä tarkoittaa, että joudumme oppimaan uusia tapoja (ja pois vanhoista tavoista) elää, tuottaa, kuluttaa, olla. Puhutaan ihmiskunnan suurimmasta oppimisprosessista. Tämä ei onnistu ilman kulttuurista muutosta. Business as usual ei enää käy!

Himasen ja Castellsin raportti täältä: http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/j22-Kestavan-kasvun-malli/PDF/fi.pdf

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus - ehdotus valmiina jatkokäsittelyyn

Tämän kevään ajan valmisteltu ehdotus kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi valmistui kesäkuussa. Ehdotusta valmisteli laaja-alainen asiantuntijajoukko, mukana myös suuri joukko muita sidosryhmiä. Kiinnostusta prosessiin oli paljon, erityisen ilahduttavaa oli, että yritykset tulivat joukolla mukaan. Ehdotus viedään seuraavaksi Suomen kestävän kehityksen toimikuntaan, jossa sitä käsitellään syksyn aikana.Toimikunta päättää lopullisesta sitoumusasiakirjasta.

Tie hyvään elämään vuonna 2050?

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen ja uudenlainen lähestymistapa edistää kestävää kehitystä. 

Pääministeri Kataisen johtama Suomen kestävän kehityksen toimikunta päätti viime vuonna pyrkiä tiiviiseen yhteiskuntasitoumukseen, jossa määrittellään ylisukupolvinen kestävän kehityksen politiikkakehikko. 

Tarkoitus on saada kaikki yhteiskunnan merkittävät toimijatahot, kuten elinkeinoelämä, julkishallinto, järjestöt ja yhdistykset, tiedemaailma ja oppilaitokset, mukaan ja tekemään konkreettisia tekoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Yhteiskuntasitoumus on myös osa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen (Rio+20) päätösten kansallista toimeenpanoa.

Ehdotus kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi, " Suomi, jonka haluamme 2050", sisältää vision Suomesta 2050, kestävän kehityksen periaatteet sekä kahdeksan keskeistä tavoitetta, joiden tulee toteutua, jotta meillä ja lapsillamme on vuonna 2050 hyvän elämän mahdollisuudet. 

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi eri toimijatahoja tullaan pyytämään laajasti mukaan antamaan omia toimenpidesitoumuksiaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa kestävän kehityksen toimikunnassa.    

Uutinen aiheesta 

Istuta puu, pelasta maailma.

Arvostettu akatemiaprofessori Markku Kulmala valotti eilen ilmaston muuttumista kansainvälisessä tiedeopetuksen symposiumissa (International Science Education Symposium (ISSE)) Helsingissä.

Meillä on vain yksi planeetta, jolla ei voi tehdä testejä, aloitti Kulmala. Maapallolla kaikki liittyy kaikkeen. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrät lisääntyvät koko ajan, kasvuvauhti on ollut vuodesta 2010 lähtien + 5% vuosittain. Talouskriisit ovat hetkellisesti vähentäneet khk-päästöjä. Hyvä niin, mutta talouden taantumat eivät kuitenkaan ole toivottuja. Kuinka saada siis samaan aikaan talouskasvua ja vähemmän päästöjä, siinäpä ydinkysymys.

Vuonna 2008 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 385 ppm, joka on yli 38 % enemmän kuin ennen esiteollista aikaa. Nyt ollaan jo yli 400 ppm:ssä, onko peli on jo menetetty?  

Kuva: Sauli Rouhinen

Pulman ratkaisussa tarvitaan kaikkia kynnelle kykeneviä voimia, myös pieniä yrityksiä. Ja varsinkin nuoria toivoja, niitä, jotka olivat eilen kuuntelemassa yleisössä. Ympäri maailmaa on Suomeen saapunut nimittäin täksi viikoksi Millenium Youth Camp kesäleirille nuoria tulevaisuuden propelipäitä, joiden käsiin ilmastonmuutoksen hidastamisprosessi ja jälkien korjailu eittämättä tipahtaa. 

Kulmala puhui nuorille erityisesti aerosolipartikkeleista, joita on ”hyviä ja huonoja”. Huonot eli ihmisten tuottamat lämmittävät ilmastoa ja hyvät mm. viilentävät maapalloa. Metsät tuottavat niitä hyviä. Kulmala patisti nuoria mukaan työhön, perustamaan yrityksiä ja tekemään tiedosta rahaa. Mitä ensimmäiseksi pitäisi tehdä, mikä olisi helpoin ja nopein tapa toimia ilmastokysymyksessä, kysyttiin Kulmalalta. Istuttakaa puita! vastasi Kulmala.

Olisiko siinä aihetta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen konkreettiseksi toimeksi? Istutetaan jokainen yksi puu.
Kuka tulee mukaan?