Suomen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus - vahva linkki YK:n kestävän kehityksen prosessiin

Vuonna 2000 sovittiin YK:n vuosituhattavoitteista (Millennium Development Goals, MDGs). Niissä asetettiin kahdeksan tavoitetta, joilla haluttiin saavuttaa parempi maailma vuoteen 2015 mennessä: esim äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen jne. Osa näistä vuosituhattavoitteista tullaan saavuttamaan, osassa jäädään paljon jälkeen. Vuosi 2015 on pian, entä sen jälkeen?

YK:n RIO+20 prosessissa päätettiin vuonna 2012, että nyt on sovittava uusista vuoden 2015 jälkeisistä tavoitteista. Virkamiesslangissa puhutaan POST2015 tavoitteista, ja niistä päätetään globaalisti ensi vuoden syksyllä. Samalla päätettiin, että seuraavat tavoitteet voisivat olla enemmänkin kestävän kehityksen mukaisia, eivätkä keskittyä pelkästään köyhyyden poistamiseen, mikä sekin on tietenkin tärkeää.

RIO-prosessi velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan RIOn päätöksiä käytännössä. Suomessa päätettiinkin viime vuonna uudenlaisesta mallista, joka kertoo käytännössä sen mitä ymmärrämme kestävällä kehityksellä Suomessa, ja mitkä ovat ne kysymykset, jotka tulisi ratkaista kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Syntyi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella halutaan ottaa todellisia edistysaskeleita kestävässä kehityksessä koko yhteiskunnassa. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet on tehty linjassa MDG tavoitteiden ja RIO+ prosessin tulosten sekä tiedeyhteisön viimeaikaisten päätelmien suhteen. Sitoumuskampanja on aluksi ainakin kaksivuotinen vuoden 2015 loppuun, mutta koko yhteiskuntasitoumus tähtää ylisukupolviseen politiikan muutokseen. Ajatuksena on, että sitoutuminen jatkuu uusien käytäntöjen juurruttamisena, hyvien käytäntöjen yleistämisenä, monistamisena - lopulta olemme edenneet ”uuteen normaaliin” tapaan olla ja tehdä.

Eri tahot eri puolilla maailmaa ovat parhaillaan miettimässä globaaleja Kestävän kehityksen tavoitteita. Monet näistä pohdinnoista liittyvät mm. kestävään hyvinvointiin, ruoka- ja vesiturvaan, puhtaaseen energiaan, terveisiin ekosysteemeihin, kestäviin yhdyskuntiin ja elämäntapaan. Nämä asiat sisältyvät eri tavoin myös kestävän kehityksen sitoumukseen. Sitoumuksen ”raameina” ovat planeettamme luonnonjärjestelmien rajat sekä ihmisoikeudellinen elämän perusta. Nämä kaksi suurta kokonaisuutta raamittavat myös väistämättä tulevia globaaleja tavoitteita. 

Lisää parhaillaan menossa olevasta työstä ja Suomen roolista POST2015 prosessissa