MTK:n uusi ruokakulttuuriasiamies on Anni-Mari Syväniemi

MTK:n uudeksi ruokakulttuuriasiamieheksi nimitetään hetkillä minä hyvänsä kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemi, jonka aikaisempi pesti on ollut Kotitalousopettajajien liiton toiminnanjohtajan paikka. Anni-Mari on iloinen, uuttera, osaava, mahtava nainen joka ei jätä ketään kylmäksi. Hän on Nainen paikallaan! Onnea Anni-Mari, ja onnittelut myös MTK:lle hyvästä valinnasta.

Ehdota nimeä FB-ryhmälle

Ruokakulttuuriohjelma on perustamassa Facebookiin faniryhmää.Ehdota nimeä! Valittu palkitaan.

Vihdoinkin voit tietää mistä syömäsi liha tulee

Kylläpä kesti! Suomessa on löpisty iät ja ajat siitä kuinka jäljitettävyys toteutuu esim. lihan osalta. Miten niin? Kuinka minä tavan kuluttaja olisin voinut mitenkään tietää kuka ja missä on pihvilihani tuottanut, maa kyllä on ollut näkyvissä. Puhun nyt suurista marketeista, ei siellä tuottajan nimeä tai paikkaa ole juuri esillä pakatussa lihassa.

Mutta nyt on. Pirkan parhaat - sarjassa aletaan myydä rotukarjan lihaa tuottajan nimellä varustettuna. Paketissa kerrotaan myös mitä rotua sonni oli. Niin sitä pitää. Samalla kun tuottaja saa nimensä esille, opetetaan suomalaisia eri liharotuihin ja erotetaan ne "maitorotuisista" lihoista. Näin brändätään. Hienoa!! Kiitän.

Pariisitar puputtaa pakastetta

Kaiken se kestää... Tai no ei ihan kaikkea. Sanotaan että rakkaus ruokaan on aidointa- vai miten se menikään. No törmäsinpä Pariisissa eilen tosiasiaan että pakasteruokaketju Picard on hiipinyt pariisilaisten sydämiin ja on erittäin suosittu. Siis mitä ihmettä?

Ruokakulttuurin suurmaassa menestyy pelkkiä pakasteita myyvä ketju. Huh huh - suomalaiset, nyt ei tarvitse enää tuntea huonoa omaatuntoa siitä että kalapuikot tai pinaattikeitto haetaan valmiina pakastealtaasta. Täältä saa kaiken gourmet ateriaan!

Korkealaatuisia ruokapakasteita myyvä ketju on koseptoinut ideansa ja menestyy ilmeisen hyvin kiireisten pariisilaisten elämässä. Coctailpalat, sushit, kakut, leivokset, annoskeitot, kohokkaat, äyriäiset, kalat, marjat ja valmiit ateriakokonaisuudet saa kätevästi pakkasesta. Vain mikron "pling"- ja sapuska on pöydässä. Miten kätevää, ja ihanan tuoretta läheltä - vai onko????

Mitä on tapahtumassa Ranskassa jossa on pilvin pimein erilaisia herkkukauppoja, hedelmäkauppoja jne joka kulmalla, jossa arvostetaan itse tekemistä, aitoa ruokaa ja tietoa ruoan alkuperästä... Hakeeko pariisitar tuoreen ruoan pakkasesta jatkossa?

Vuoden kokin haastattelu

Mika Palonen, 33, oli tuomariston että lehdistön yksimielinen valinta vuoden kokiksi. Mika rupesi laittamaan ruokaa jo pienenä, kun äiti ei Mikan sanojen mukaan osannut. Hän on pienestä asti ollut innostunut alasta. Matias Dahlgren Ruotsista on Mikan esikuva.

Kilpailukeittiö oli kuin nakkikioski, tilat olivat pienet, mutta tutut Mikalle, sillä hän on jo kaksi krt osallistunut kisaan. Ennakkotehtävä oli viljapossusta, yllätystehtävä oli kouluruoka: salaatti, siiasta pääruoka ja jälkkäri. Mikä on kouluruoan määritelmä Mikan mielestä? Pienestä paljon (eikä kuten haastattelija sanoi: poistetaan maku). Mikan kouluruokamuistot : kalapuikot, uunimakkara, jäätelöpikari ykkösiä; tilliliha ei maistunut.

Mika on ravintola Bläk:ssä töissä, ja kokee työn antoisaksi ja haasteelliseksi. Mikan "viimeinen ateria" olisi kalapuikot.
Päätän raporttini täältä tähän.

Mika Palonen on Vuoden kokki

Legendaarisen Vuoden Kokki -kisan voitti tänään helsinkiläinen Mika Palonen. Tiukan taiston kakkonen oli Heikki Liekola ja kolmaksi sijoittui Eric Räty. Valtavasti onnea Mikalle! Nuorten Heikin ja Ericin aika tulee vielä. Kuvassa Mikan taidonnäyte.

Kisa on Suomen kokkirintamalla erittäin merkittävä, voidaan sanoa että tämä kisa yhdisti jälleen koko kentän ja hautasi vanhat sotakirveet toivottavasti lopullisesti. Vuoden Kokki 2010 -kilpailun järjesti Gastronomie Finlande -säätiö yhteistyökumppaneineen. Upea ja hatunnoston arvoinen saavutus järjestäjiltä ja yhteistyökumppaneilta!

Sain seurata kilpailijoiden tehtäviä asiantuntijoiden kanssa, jotka nimen omaan opastivat seuraamaan näitä kolmea ensimmäiseksi tullutta. Mika saattoi olla jopa ennakkosuosikki kisassa, ja niin siinä kävikin että hänen laaja kokemuksensa mm. maajoukkueessa antoi varmuutta ja osaamista, johon muut eivät aivan yltäneet. ”Voiton ratkaisi laaja-alainen kokemus ja kaksi tasaisen hyvää kisasuoritusta. Palonen oli erityisen vahva yllätyskori-osiossa”, kertoo kilpailun päätuomarina toiminut Jarmo Vähä-Savo.


Kisa oli ilmeisen tiukka, myös tuomaristolla oli tänään tiukka päivä.


Lehdistön "varjoraati" sen sijaan saattoi nauttiakin arvioinnista.

Valtava urakka on tehty, niin Mikan kuin muidenkin kilpailijoiden, tuomareiden, järjestäjien ja messuorganisaationkin taholta. Sopii toivoa, että Vuoden kokki saa jatkoa seuraavina vuosina.

Immulle palkinto Lähiruokaviestistä

Irma Kärkkäinen, Immu, sai ansaitusti Ruokatoimittajat ry:n Ideapalkinnon. Palkinto tuli Lähiruokaviestistä, jonka äiti Immu on. Viesti on mieletön innovaatio - olen kokenut sen itse 3 x.

Eräänä perjantaina klo 16.45 kun riisuin nuorimmalta kurahousuja rättiväsyneenä eteisessä, soi puhelin: "Immu täällä moi. Mitä olet mieltä jos juostaan läpi Suomen ja viedään lähiruoan viestiä". Ööö, sanoin Immulle että kuule, mun kunto ei riitä.

Meni viikko - puhelin soi: "Immu täällä moi. Kuule, tehdäänkö polkupyöräviesti lähiruoan puolesta. Mulla on jo reittipäällikkö tiedossa. Ja sitäpaitsi Maulis tulee mukaan". Okei, tehdään se. Ja niin se viesti on nyt poljettu kolme kertaa, ja saatu aikaan upeaa pöhinää alueilla. Tärkeintä ja vaikuttavinta on se, että päättäjiä kunta kunnalta on herätetty siihen mikä merkiitys ruoalla on.

Kiitos ja kumarrus sinulle Immu. Olet intohimoinen lähi- ja luomuruoan rakastaja, ja elät kuten opetat. Jaksaa, jaksaa - olet oikealla asialla.

Vuoden luomutuotteet -palkittiin Gastrossa

Luomuliitto jakoi eilen Gastrossa vuoden luomutuote -palkinnot.

Kannustuspalkinto meni Kyösti Pitkäselle, hunajasta. Perusteina mm. pitkäjänteinen tuotekehitys hunajatuotteiden alalla, hunajaa ei ole helppoa tehdä luomuna. Kyösti on muuttanut tuotantonsa luomuun vuosikymmenien tavanomaisen tuotannon jälkeen. "Kun muun muassa oma kaivo on nyt pilalla (lannoitteista), niin nyt olemme muuttaneet tuotantosuunnat kestäviksi, luomussa on tulevaisuus", sanoi Kyösti.

Kunniamaininta meni Pajuniemelle, joka on rohkeasti lähtenyt jo kilpailulle alalla, mutta erottuu tuotteillaan positiivisesti. Tj Jokinen kommentoi että kaikki lähtee lattiatasolta ihmisistä, sieltä tulevat uudet tuoteideat.

Voittajaksi seuloitui Helsingin Mylly uutuustuotteilla Myllärin Luomu Ruislastut ja Vehnälastut. Lehdistötiedotteesta: "Palkintoraadin mukaan valintaan vaikuttivat muun muassa lastujen monikäyttöisyys, ulkonäkö, täysjyväviljan tuoma aito maku ja rapeus. Raati arvosti myös hyvännäköistä, kierrätettävää pakkausta. Tuotteille on myönnetty Aurinkomerkki, Hyvää Suomesta -joutsenlippu sekä Sydänmerkki".

Eat&Joy:lle Suomen Ruokakulttuuriteko -palkinto

"Pitkäjänteinen työ suomalaisen ruoan, juoman, raaka-aineiden ja ravintoloiden tunnettuuden edistämiseksi kotimaassa ja kansainvälisesti toi Eat&Joy-konseptille Suomen Ruokakulttuuriteko-palkinnon. 5 000 euron arvoinen Suomen Ruokakulttuuriteko -tunnustuspalkinto julkistettiin Gastro-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 17.3.2010. "Gastron tiedotteesta tänään klo 11.15

Onnea Eat & Joyn pojat! Palkinto meni niin oikeaan osoitteeseen!!

Gastrossa palkintotulitusta

Seuraavat kolme päivää ovat ruoka-alalle tärkeitä, tulossa on jälleen ammattilaisille suunnatut Gastromessut Helsingissä. Näytteilleasettajien lisäksi tänä vuonna on erinomaisen kiinnostavia puheenvuoroja, menen kuuntelemaan ehdottomasti mm. pääkonsuli Heikki Tavelaa, professori Anu Hopiaa ja puhetta GMOsta.

Gastrossa käydään Vuoden kokki 2010 -kisan finaali torstaina, voittaja on selvillä noin klo 18 maissa. Keskiviikkona Ruokatoimittajat jakaa Ideasipuli-palkinnon ja keskiviikkona julkistetaan myös Ruokakulttuuriteko palkinto.

Luomu on esillä Gastrossa ammattikeittiöille suunnatussa aamupäivässä. Pääpuhujana on Claus Mayer, Ny Nordisk Mat ohjelman isä ja pohjoismaisen keittiön puolestapuhuja. Sinne siis!

Chilin himoon

Minulla ja miehelläni on tietty riippuvuus thai -ruokaan, se ilmenee siten että säännöllisen epäsäännöllisesti on kerrassaan pakko väsätä kunnon curryt tai noodelivokit. Sitten kun ns. normaalien perheruokien (makaroonilaatikko, lihapullat jne) kyljessä menee viikossa 1 pullo sweet chiliä on aika tehdä kunnon chilisoossit.

Rakastan thai-ruokia, joissa on nuudeleita. Suosikkejani ovat paistetut nuudelit eri lisukkein. Eilen tein muunnelman jälleen yhdestä noodelireseptistä. Tämän ohjeen "pohja" löytyy thairuokaraamatustani "Best of Thailand", jonka ostin ensimmäiseltä Thaimaan matkalta 1999.

Ainut ongelma on tässä ruoassa se, että kun en omista kaasuliettä, ei vokkipannu lämpene riittävän nopeasti ja nuudeleista meinaa tulla mössä. Sen vuoksi tämässä ohjeessa tehdään osissa paistamiset ja lopuksi kaikki lisätään yhteen. Eilen sekaan viskattiin kavereiden 3 vuotta sitten tuomia kuivattuja punaisia chilejä; potku oli tallessa, huh huh. Tämä ohje riittäisi normaalioloissa neljälle, mutta ei meillä.

Thai Fried Noodels, ainakin 2:lle

• 2 munaa, vokataan skrambled ja siirretään sivuun
• noin 4 valkosipulinkynttä siivuiksi, pikapaistetaan 2 rkl öljyssä
• lisätään edelliseen esim 7 punaista chiliä pilkottuna, älä laita siemeniä:)
• 3 porkkanaa pieneksi suikaleiksi, lisätään edelliseen ja pikapaistetaan
• 150-300 g broileria suikaleina tai possua tai nautaa, pikapaistetaan edellisten kanssa

Siirrä koko setti pois vokista.

• riisinuudeleita paketillinen 250 g, ks ohje paketista, esim liota 3 min kuumassa vedessä, sitten huuhtele kylmällä vedellä ja anna kuivaa.
• pikapaista nuudelit vokissa öljyssä
• lisää kaikki edelliset nuudeleiden sekaan
• lisää pavunituja, herneenversoja
• kuumenna koko setti

Viimeiseksi tehdään tämän ruoan sielu eli tee liemi näistä ja sotke nuudeleiden sekaan:

• 3 rkl kalakastiketta
• 2 rkl tummaa soijakastiketta
• 2 rkl tamariinisosetta tai mehua
• 1 rkl fariinisokeria

Kuumenna, lisää päälle korianterinlehtiä. Olut sopii thai-ruoan kylkeen loistavasti.

Pöhinää verkossa

Ruoka elää netissä - onneksi edes siellä:) Sre eli hallituksen ruokakulttuuriohjelma tutkitutti kuka puhuu netissä ruoasta ja mitä puhutaan. Ruoka on todella yksi netin suurimmista keskusteluttejista, parin kuukauden seuranta tuotti yli 50 000 keskusteluosumaa. Ruokakeskustelut ja blogitkin lähtevät kirjoittajien omista asioista, ongelmista tai kysymyksistä ts. ihmisten arkisista asioista. Resepteistä kirjoitetaan ja ollaan kiinnostuneita paljon. Ruoan laittamisen ja reseptiikan lisäksi kiinnostaa terveellisyys.

Näkyvää ja ansiokasta ruokapuhetta pitävät yllä ruokabloggaajat. Suomen sadat ruokablogit kertovat ruoanlaiton ilosta ja levittävät ruoka- ja syömiskokemuksiaan laajalle lukijakunnalle. Suuri kiitos ja kumarrus teille!! Olette teette arvokasta työtä ruokakulttuurin saralla.

Ja huomio- verkossa ei juurikaan puhuta ruoan hinnasta, hintakeskustelusta pitävät huolen mediat ei niinkään itse kuluttajat ja ruokakirjoittajat.

Mitä väliä mistä ruoka tulee? Onko suomalaisten ruoan oltava suomalaista? Tavanomaista, luomua vai GMO:a? - RuokaStrategia 2020 ottaa kantaa

Pääministeri Vanhasen aloitteesta hallitus käynnisti viime syksynä vuoteen 2020 ulottuvan kansallisen ruokastrategian valmistelun. Tarkoitus on yksinkertaisesti miettiä millä ja miten suomalaiset ruokitaan vuonna 2020 ja sen jälkeen. Käsitän niin, että strategiasta pitäisi tulla kaiken ohi ajava lappu, jonka tavoitteiden mukaan sitten kaikki toiminta ruokaketjussa (ainakin valtion toimet) käännetään. Melkoinen tienviitta siis.

Ruokastrategia tulee todella ottamaan kantaa siihen mitä suomalaiset syövät, miten tuotettua ja missä tuotettua ruokaa, se ottaa kantaa ruoantuotannon ja ilmastonmuutoksen kysymyksiin, sen pitäisi ottaa kantaa luomuun ja GMO:n käyttöön, huoltovarmuuteen, tavoiteltavaan kotimaisuusasteeseen jne.

Ruokastrategiaan liittyen on jo tehty laaja taustaselvitys, joka on käynyt isosti kommenttikierroksella. Ryhmä viisaita miehiä ja naisia Simo Palokankaan johdolla miettii nyt parhaillaan lopullista esitystä strategiaksi. Esitys annetaan myöhemmin kesän korvalla MMM:lle käsittelyyn, joka vie sen alkusyksystä eduskunnan päätettäväksi.

Nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus sanoa oma mielipide tähän meitä ihan jokaista koskettavaan paperiin. Strategiaryhmä nimittäin haluaa kommentteja ja on alistanut asian keskustelulle http://www.otakantaa.fi/ palvelussa. Mielipidekanava on auki 26.3. saakka.

Otakantaa kysyy mm.
1. Onko suomalaisten ruuan oltava suomalaista?
2. Mikä sinusta on tärkein ruokaan liittyvä asia tai ominaisuus? Miksi? Miten arvelet oman tai perheesi ruokalistan ja syömisen muuttuvan seuraavan 10-15 vuoden aikana?
3. Saatko tarpeeksi tietoa ruuasta? Mistä sitä saat? Pidätkö tietoa luotettavana? Millaista tietoa haluaisit lukea pakkauksista?

Kannattaa käyttää tämä tilaisuus, ja kommentoida!

Onko suomalaisten ruoan oltava suomalaista?
Minusta pääsääntöisesti on oltava, perusteluita löytyy. Listaan perustelut ja loput vastaukset sinne otakantaa -sivuille.

Kasvisruokaa koululaisille

Huvittuneena olen seurannut Helsingin kaupunginvaltuuston tekemän kasvisruokapäätöksen nostamaa kohua.
Mikä on niin iso uhka kerran viikossa pidettävässä kasvisruoassa että erinäiset tahot ovat näin älähtäneet. Kasvisruokapäiviä on tähänkin saakka ollut kouluissa aina, pinaattiletut ovat yksi lasten suosikeista. Hyvin tehty kasvisruoka täyttää kaikki ravitsemuskriteerit, mutta osaamista ravitsemuksellisesti täysipainoisen ja maukkaan kasvisruoan tekeminen vaatii. Kasvisruoka ei ole sama asia kuin ruoka josta on jätetty liha pois.

Helsingin päätös on hyvä ja oikea. Se tarjoiltiin ehkä vain hieman väärin. Kasvisruokapäivä antaa monia mahdollisuuksia, sillä meillä on valtava potentiaali upeissa sesonkien kasviksissamme. Mutta tosiaan osaamista kasvisruoan tekeminen vaatii, osaamista ja reseptiikan kehittämistä erityisesti ammattikeittiöissä. Valtuuston tekemä päätös on valtion viimevuotisen päätöksen mukainen, siinähän valtioneuvosto päätti että valtion keittiöiden on tarjottava kerran viikossa sesonki-kasvis-tai luomuruokaa. Ko.päätös on suositus kunnille.

Meillä on todella Suomessa vara lisätä kasvisten käyttöä, koulujen kasvisruokapäivä on suunta oikeaan.