Eläinten hyvinvoinnista, esimerkit Tanskan mallista ja IKEA:n kanoista

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto täytti pyöreitä, ja juhlaseminaari käsitteli tänään eläinten hyvinvointimerkintöjä.

EU:ssa on useita satoja erilaisia merkintöjä/järjestelmiä; näistä n. 67 sisältää eläinten hyvinvointia. Ainoastaan pari näistä on tuotantoketjun sisäisiä, loput ovat kuluttajan infoamiseksi tarkoitettuja. Hyvinvointimerkinnät ovat kommunikoinnin välineitä, niillä autetaan kuluttajaa tekemään tietoisia valintoja. Toisaalta ne ovat yrityksille myös välineitä erilaistaa tuotteita ja saada siten mahdollisesti kilpailuetua. Hyvinvointiasiat eivät kuitenkaan ole kuluttajan kannalta primäärinen motivaattori eli määräävä asia. Kun kuluttaja ostaa lihaa, muut asiat kuten terveellisyys, maku ja laatu merkitsevät vielä enemmän. Eläinten hyvinvointi on siis osa tarinaa, mutta suurimmalle osalle meistä ei se pääasia.

Tanskassa on tuotantomalli, joka on hyväksytty Tanskan eläinten hyvinvointijärjestön toimesta. Yhdistyksen strategia on nostaa minimitasoa tavanomaisessa tuotannossa lainsäädännön kautta sekä tarjota markkinoille tuotteita, joilla on korkea eläinten hyvinvoinnin taso. Ja näin on tapahtunut. Esim sianlihaa, kalkkunan ja vasikanlihaa saa Tanskassa ko. merkinnällä varustettuna.

Aiheen ympärille on luotu kokonaan uusi teollisuuden ala Tanskassa; n. 300 000 sikaa vuodessa tuotetaan tällä Friedland konseptilla. Koko Tanskan sianlihantuotanto kattaa n. 20 miljoonaa sikaa (10 x Suomen määrä). Suurimmalla tilalla, joka kuuluu ko merkinnän piiriin, on 1200 emakkoa. Näillä emakoilla on "hytit/kopit" ulkona porsitukseen ja ne saavat vapaasti kulkea pellolla. Näille "hyvinvoiville" sioille on suunniteltu myös erilaisia teltan näköisiä asumuksia, joissa asua. Ne saavat elää mahdollisimman luonnonmukaista elämää, pääsevät uimaan ja mutakylpemään. Myös ruokintaan kiinnitetään suurta huomiota, ei maissia vaan ruoan tähteitä, jotka ovat myös terveellisempää ravintoa sioille. Tuottajan saama korvaus on kuusinkertainen tavanomaiseen ja kolminkertainen luomuun verrattuna.

Ikean edustaja kertoi Lähiruokaseminaarissa tällä viikolla mm. että IKEA on siirtynyt käyttämään ITSE kasvattamaansa kanaa kaikkialla maailmassa. Ikea käyttää vuosittain 6 200 000 kpl kanaa globaalisti. Heillä on todellakin 35 omaa kanalaa. Miksi? Näin varmistavat korkeat eläinten hyvinvointikriteerit (High Wellfare Chicken). Vaatimukset ovat niin korkeita, että suomalainen tuotanto ei tällä hetkellä näitä voi täyttää.

Jotenkin pisti nöyräksi Tanskan ja IKEA:n esimerkit - meillä on parannettavaa eläinten hyvinvointiasioissa. Mielikuvat eivät enää riitä, todennettavaa faktaa myös eläinten hyvinvoinnista on saatava enemmän. Onneksi hihat on kääritty ja aiheen ympärillä on tapahtunut paljon viime aikoina, etenkin sianlihan tuotannossa. Tulossa on, toivottavasti pian, suomalainen vastuullisen toimintatavan todentava systeemi, joka sisältää myös eläinten hyvinvointiasioita. Ehkä jo ensi vuoden lopussa voit ostaa kaupasta sianlihaa, jonka reitin ja tuotantokriteerit voit tarkistaa.

Vuoden eläinsuojeluteko -palkinto luovutettiin professori emeritus Marjatta Snellmanille vuosikymmenien työstä eläinten hyvinvoinnin puolesta. "Olen käyttänyt monessa tilaisuudessa koiran puheenvuoron" - Marjatta Snellman on työssään erityisesti kiinnittänyt huomiota koiranjalostukseen ja sen tervehdyttämiseen. Sydämelliset onnittelut!