Kalaa, tuoreena kiitos!

Tämän päivän Hesarin yleisönosastokirjoitus kalasta ja sen tuoreudesta kaupoissa oli monelle varmasti karua luettavaa. Eikä sen paljastukset minullekaan yllätyksenä tulleet. Juuri tällä viikolla kotona on väitelty siitä että miksi "juuri pyydetty" kala haisee kun se avataan kotona kääreistä. Kirjoitus paljasti valitettavia asioita, jotka lienevät totta joissakin kaupoissa.

Asia liittyy myös viime kirjoituksessani mesoamaan alkuperään ja oikeuteen saada tietää. Kalan pyynti paikka ja päivämäärä on ilmoitettava kaupassa. Siis kaupan on tiedettävä milloin ja mistä kalasi on tullut. Kysy sitä jos et taululta näe. Kaupan tulee pitää huolta siitä, että elintarvikkeet ovat lakien mukaisia, ihmisille syötäväksi kelpaavia. Sitä sanotaan omavalvonnaksi. Kunnalliset terveystarkastajat tarkkailevat että kauppa tekee hyvin omavalvontansa. Jos huomaat laatuongelmia, ota yhteys kauppaan, palauta pilaantunut tuote.

Tuoreen kalan tuntee, haistaa, näkee helposti - jos tietää mitä on tuore kala ja tuntee laadukkaan tuotteen. Tässä onkin the issue: monet eivät tunne eivätkä tiedä! Kun väitin kotona miehen ostamaa "pyyntituoretta" kalaa vanhaksi, en ollut väärässä. Tuore kala ei haise. Sen verran on asiaa tullut opeteltua ensin yliopistossa (5v), harrastuksessa (5v), sitten työssä (2v) ja myös kotikokkina (20v).

Kala ei kestä tärisyttämistä, heittelyä ja siirtelyä paikasta toiseen - eikä yhtään kylmäketjun katkeamista. Fileet vielä vähemmän. Siksi ostakin tuoretiskistä useimmiten aina kokonaisen kalan, sen laatu on mielestäni parempaa kuin niiden fileiden. Ja filerointi ei ole homma eikä mikään, kun sen oppii ja taitoa pitää yllä.