Ehkäistäänkö ennalta, vai hoidetaanko sairaita? Ruokaturvallisuuden eteen tehtävä työ näkyvämmäksi. Zoonoosistrategialla merkittävien tartuntatautien kimppuun

Parhaillaan tehdään uutta kansallista zoonoosistrategiaa. Zoonoosien torjunnan ykköstavoite on kansanterveyden edistäminen.

Zoonoosit ovat ihmisen ja eläimen välillä tarttuvia tauteja. Tautitartunnan voi saada ihmisen ja eläimen välisestä kosketuksessa, ruoan, veden, ympäristön tai hyönteisten välityksellä. Zoonooseja ovat muun muassa elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat kampylobakteeri, salmonella, yersinia, listeria ja EHEC, eläimistä tarttuva rabies ja punkkien välityksellä leviävä borrelioosi sekä eläinten ja ihmisten välillä siirtyvä mikrobilääkeresistenssi.

Zoonoosit ovat vakavia uhkia terveydellemme. Joka vuosi kirjataan noin 10 000 ruokamyrkytystä, jotka ovat kampylobakteerien, salmonellan, noroviruksen (noro ei ole varsinainen zoonoosi mutta käsitellään siten) jne. aiheuttamia. Ja vain arviolta 10% niistä raportoidaan, eli lyhyellä matikalla Suomessakin on vähintään 100 000 sairastapausta joka vuosi. Niistä aiheutuu suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Akuutti sairastavuus (vaikka ripuli) on vain jäävuoden huippu, pitkäaikaissairastavuus (niveltulehdukset silmätulehdukset jne) aiheuttavat vielä merkittävämpiä kuluja ja haittaa. Zoonoosit kattavat vähintään puolet kaikista ihmisen infektioiden aiheuttajista (3/4) maailmanlaajuisesti, Suomessa 20-50%.

Matkailun räjähdysmäinen kasvu on lisännyt zoonooseja, ja matkailu onkin ehkä merkittävin suomalaisen zoonoosiin sairastumisen syy. Paljonko zoonooseja sitten tulee ruoan välityksellä? Kukaan ei tiedä. Arvellaan kuitenkin että tuontiliha ja muut tuonti elintarvikkeet ovat yksi suomalaisia sairastuttavista zoonoosilähteistä.

Zoonoosistartegia ottaa kantaa mikrobilääkeresistenssiin, jota pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä merkittävimmistä terveysuhkista. Erityisen huolestuneita terveydenhuollon piirissä ollaan ruoan välityksellä tulevan resistenssin takia; sillä sen välttäminen on kuluttajalle lähes mahdotonta. Miten voit valita ruokasi niin, että se ei sisällä mikrobilääkeresistenttejä bakteerikantoja? Ehkä et mitenkään, joten muista käsitellä ruokaa oikein. Esim broilerin kohdalla pätevät vanhat säännöt kunnon paistamisesta ja keittiöhygieniasta huolehtimisesta.

Suomi edelläkävijä niin EU- kuin maailmantasollakin zoonoosien vastuksessa. Ihmisten terveyden eteen on tehty merkittävää työtä vuosia. Suomalainen lähtökohta zoonoosien vastustamisessa on ennaltaehkäisy eikä tilanteiden korjailu jälkikäteen. Jos ei voida ehkäistä ennalta, joudutaan toimiin mm. puhdistamiseen eli dekontaminaatioon (kuten esim USAssa ruhojen kloorikäsittely) . Suuri kysymys on yritetäänkö pitää yllä hyvää tilannetta Suomessa ja Euroopassa, vai aletaanko antaa periksi? EU ja USA vääntävät parhaillaan kättä saako maitohappokäsiteltyä lihaa tuoda EUhun ja saako jatkossa EUssakin käsitellä ruhoja maitohapolla.

Suomessa vastustustyötä on tehty kansallisesti hyvässä yhteistyössä kaikkien olennaisten tahojen kesken (ihmislääketiede, koko kotieläinpuoli, elintarvikepuoli). Ruotsia lukuunottamatta millään maalla ei ole näin ainutlaatuista tilannetta ja yhteistyötä. Nyt olisi aika nostaa tämän työn hyödyt isosti esiin. Olisi pystyttävä osoittamaan, mitä on saatu aikaan, mitä säästetty, lukuja ja faktoja. Ja Suomessa kannattaisi ehkä enemmänkin kuluttajaviestinnässä kertoa suomalaisen tuotannon eduista, tehdä näkyväksi ruokaturvallisuuden eteen tehtävä työ ...