Karkkiverolla paikataan valtion kassan lovea

Vaikka ruoan alv:t saatiinkin laskemaan, käydään verokeskustelua edelleen vilkkaasti, sillä valmistelu makeis- (tai sokeri) ja juomaverotuksesta on juuri nyt ajankohtainen. Rasvaveroakin poliitikot ovat väläytelleet. Tämä siksi, että hallitus päättänyt 100 miljoonan veronkeräyksestä ruokaa/juomaa verottamalla vielä tällä hallituskaudella. Nykyisen virvoitusjuomaveron korottamisen lisäksi otetaan käyttöön makeisvero, sillä viime vuonna limsavero kerrytti valtion kassaan vain 36 miljoonaa ekeä. Veronkorotuksilla aiotaan osaltaan myös suitsia suomalaisten karkinhimoa ja lihomista. Hinnan korotusten pitäisi olla isoja, että ne vaikuttaisivat ostokäyttäytymiseen, vasta yli 15% korotus hinnassa vaikuttaa.

Suomessa alv kannat 1.7. lähtien ovat 23% tavaroille ja palveluille, 13% elintarvikkeille, rehuaineille ja ravintolapalveluille, 9 % lääkkeille, kirjoille, majoituspalveluille ja 0 sanoma ja aikakausilehtien tilausmaksuille. ALV on yleinen kulutusvero, eikä sen tarkoitus ole ohjata kuluttajien käyttäytymistä, sanoo VM. 0% ALV kanta tuoreille hedelmille ja vihanneksille olisi kuitenkin ollut hyvä idea. Se olisi saattanut jopa ohjata kuluttajien ostokäyttäytymistä, sillä suomalainenhan ostaa hinnan mukaan. Enemmän vihreää, vähemmän sokeria.

Nyt kun ei siis enää puhuta ALV muutoksista, ainakaan tällä hallituskaudella, katseet on siirretty valmisteveroihin (ns. haittaveroihin) rasvaveroon, makeis/sokeriveroon, virvoitusjuomaveroon. Kaikkien näiden ongelmana on se miten ne voidaan yksiselitteisesti määrittää ja kantaa. Täyttä selvyyttä ja yksimielisyyttä ei ole esim. mitä rasvoja pitäisi ja mitä ei pitäisi verottaa, eli terveysperustelut eivät ole yksiselitteisiä. Muitakin kysymyksiä on, kuten esim miksi virvoitusjuomaveroa kannetaan valmiin juoman mukaan, jolloin marjamehujen tuottajat maksavat kuluttajan lisäämästä vedestä tai miksi virvoitusjuomaveroa pitää maksaa vissyistä, joissa ei ole sokeria? Virvoitusjuomaveron alkuperäinen tarkoitushan aikoinaan oli rajoittaa limsojen kulutuksen kasvua.

Elintarviketeollisuus ei näistä ”rangaistusveroista” pidä. Perusteiden määritteleminen on hankalaa eivätkä ne saa kohdella valmistajia eriarvoisesti. Uudet veroratkaisut pyritään tekemään jo 1.7. mennessä.