Sielunmaisemaa- ja ruokaa

Tässä kuvassa on minun sielunmaisemani. Maisema löytyy Kymenlaaksosta, perheen mökiltä. Tämän maiseman äärellä mieli lepää, pulssi laskee välittömästi ja silmä nauttii kauneudesta. Tähän maisemaan tiivistyy tärkeät asiat; kaunis ja puhdas luonto, vehreys ja rauha.

Mietin maisemani edessä onko olemassa myös sielunruokaa. Voisin sanoa, että kaikki hyvin tehty ruoka kunnon raaka-aineista ja hyvässä seurassa nautittuna ovat sielunruokaa. Mutta yksi ruoka tuli ensimmäisenä mieleen näin suvena. Se on perheenkin suuri suosikki eli itse savustettu lohi, vastakeitetyt uudet perunat, tuore tilli ja kermaviilikastike. Se on minun sielunruokaani.

Savustusprosessi alkaa kokonaisen kalan hankinnasta. Fileroin kalan aina itse, se on helppoa ja nopeaa kun sen osaa. Sitten fileet suolaan, vain merisuola kelpaa. Suolauksessa on omat niksinsä, liiat suolat voi raaputtaa pois ennen savustusta. Perkeet heitetään kompostiin, muutama makupala annetaan rannan ravuille. Kala saa tekeytyä suolassa vähintään tunnin-pari. Sitten valmistellaan nuotio ja savustuspönttö, leppäpurut pohjalle ja sokeripalat mukaan. Kala asetellaan foliolle ja työnnetään pönttöön. Sitten onkin savustajan ammattitaidosta kiinni milloin kala otetaan pois. Kalan tulee olla mehukas, ja lohkeava mutta ei missään nimessä ylikypsä. Savukalan voi pilata helposti pitämällä kalaa "varmuuden vuoksi" liikaa pöntössä. Savustettu kala on helpoin mutta paras kesäruoka, jonka tiedän ja kuuluu ehdottomasti tähän sielunmaisemaan.