![]() |
| luomuohjelma: http://www.mmm.fi/ |
| Tiedotustilaisuudessa Marja-Riitta Kottila ProLuomu, Mika Ala-Fossi Atria, Jaana Husu-Kallio MMM, Ilkka Ala-Rotu SOK, Ritva Junnila Fazer |
Soppaa & sielunruokaa nykyään myös kestävästä kehityksestä.
![]() |
| luomuohjelma: http://www.mmm.fi/ |
| Tiedotustilaisuudessa Marja-Riitta Kottila ProLuomu, Mika Ala-Fossi Atria, Jaana Husu-Kallio MMM, Ilkka Ala-Rotu SOK, Ritva Junnila Fazer |
![]() |
| Lähiruokaselvityksen tekivät elintarvikealalla pitkään työskennelleet leidit: Seija Kurunmäki, Irma Ikäheimo, Päivi Rönni ja Anni-Mari Syväniemi. |
Tänään kulttuurin päivänä juhlittiin uutta ruokakulttuurin professuuria ja professori Johanna Mäkelää.
Dekaani Scheinin Helsingin yliopistolta antoi uudelle professorille ohjeen: "to love much ... to leave world little better place..". Rehtori Wilhelmsson totesi, että elämme yhteisen ilon ja uteliaisuuden hetkeä, mitä tästä professuurista tuleekaan tuloksia. Hän korosti, että lahjoitusprofessuurit ovat tärkeitä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja. Tämä professuuri on pysyvä, sen takia voimme odottaa pysyviä tuloksia. Erona monesta muusta profesuurista on myös se, että tämä professuuri on ollut suuren kollektiivisen työn tulos. Se on ainutlaatuinen asia.
Eräs professuurin tahtonaisista, taustavoimista ja lahjoittajista Maria Planting totesi, että "tämä professuuri on investointi eikä lahjoitus". Juuri näin, tämä professuuri on todellakin investointi suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuuteen. Se on investointi, joka tulee maksamaan itsensä moninkertaisesti takaisin korkojen kera - kunhan osaamme sitä hyödyntää täysimääräisesti.
Professuuria tarvitaan, jotta suomalaisen ruokeakeskustelun osaamista ja tasoa voidaan nostaa. Professuurin myötä ruokakulttuuri noussee viimein lopullisesti Suomessa muiden kulttuurinalojen rinnalle
Lahjoitusprofessuuri perustettiin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan, kotitalousopetuksen yhteyteen. Tutkimuskohde on monitieteinen, aiheen puitteissa voi ylittää tieteen siiloja tehokkaasti. Ruokakulttuurin sivuainekokonaisuutta on jo rakennettu poikkitieteellisesti.
"Totuus ja paras pyrkimys totuuteen on professorin ohjenuora", totesi rehtori Wilhelmsson. Jatkossa on siis odotettavissa puolueetonta monitieteistä tietoa ruokakulttuurista.
Edesmenneen ruokakulttuurin suuren vaikuttajan ja taitelijan Tello Anttilan särkitaulu on tänään uinut uuden professorin virkahuoneeseen. Taulu lahjoitettiin professori Wilhelmssonille viime vuoden helmikuussa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) päätösjuhlassa muistoksi Sre:n lahjoittamasta 200 000e tukisummasta.
Tänään palkittiin Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnoilla kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen, keittiömestari Kim Palhus ja Pohjois-Karjalan marttojen piirakkapaja suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Paljon onnea!
Eräs aiempi blogini professuurista http://marjapuuro.blogspot.com/2011/11/johanna-makelasta-suomen-ensimmainen.html
Kyösti Variksen suunnittelema tunnus on jo lähes 20 -vuotias. Sillä on 260 käyttäjää, (30 maatilaa) ja se on 8000 :ssa tuotteessa. Merkkiä kantavan lopputuotteen raaka-aineista pitää olla vähintään 75% suomalaista alkuperää.
Merkin uuden brändistrategian uudistus tähtää siihen että Hyväää Suomesta merkki olisi merkittävin kuluttajan valintakriteeri 2013. Ruokatiedon jäsenyritykset tulevat käyttämään merkkiä omassa mainonnassaan.
Paljon olisi vielä tehtävissä ruoan alkuperän kerronnassa. Olemme esim. huomattavasti jäljessä ruokapalveluissa vähittäiskauppaa ruoan alkuperän viestimisessä. Monessako koulun ruokalinjastossa on kerrottu mistä ruoka on peräisin?
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio MMMstä heitti juhlatilaisuudessa ilmoille ajatuksen että Joutsenmerkin kohdalla voisi olla kyse myös laatuasioista, eli että laatumielikuvaan voisi rakentaa myös sisältöä. Pelkällä mielikuvamarkkinoinnilla emme kauan enää pärjää.
- Juuri näin, Joutsenlippu on jo kuluttajan mielestä laatumerkki, siihen olisi helposti yhdistettävissä vastuullisen tuotannon sisältöä.
Ensi kerran suomalaisuuden merkityksiä on vihdoin alettu miettiä yritysten keskuudessa, mutta niistäpä ei juurikaan ole vielä kerrottu kuluttajalle.
| Sallituissa rajoissa olevia määriä jäämiä löytyy eniten mansikoista |