Lähiruokaselvitys uunista ulos

Hallitus on luvannut perustaa lähiruokaohjelman. Työ on sälytetty maa- ja metsätalousministeriön vastuulle ja MMM aloitti tilaamalla hallitusohjelman kirjauksen johdosta perusselvityksen lähiruokasektorin tilasta ja ideoista, joita uuden ohjelma tulisi pitää sisällään. Selvitys julkistettiin tänään.

Lähiruokaselvityksen tekivät elintarvikealalla pitkään työskennelleet leidit:
Seija Kurunmäki, Irma Ikäheimo, Päivi Rönni ja Anni-Mari Syväniemi.

Lähiruoka on paikallisruokaa, ratkaisivat lähiruokaselvityksen tekijät. Lähiruokaa on yritetty määritellä iät ja ajat. Se on kuluttajan mielessä kasvollista ruokaa, monelle se on nostalgiaa, fiiliksiä, läheistä suhdetta tuotantoon että tuottajaan. Lähiruoka, luomu ja suomalaisuus ovat nousussa, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen vielä julkaisematon tutkimus. Lähiruokaohjelma tulee siis oivaan aikaan.

Selvityksessä kirjoitettiin auki ensikerran suomalaisten syömän ruoan alkuperä -prosentit. Noin 60% on tehty suomalaisesta raaka-aineesta, noin 20% on tuontiruokaa, 16% on Suomessa tehty ulkomaisesta raaka-aineesta ja 8 % on "lähiruokaa".

Selvitys myös konkretisoi hyvin miten meillä Suomessa ei kannata pitää "jäsentenvälisiä kisoja" - meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa tapella täällä keskenämme. Yhteistyötä ja voimia on tiivistettävä, jos haluamme saada ruokasektorin kasvuun. Mutta myöskään pelkällä lähiruoan osuuden kasvattamisella ei elintarvikealan kasvua saada Suomen sisällä riittävästi aikaan.

Ns. Reilun kaupan "Reiluus" halutaan saada suomalaiseen tuotantoon; se tarkoittaa kannattavuutta ja reilua tulojakoa suomalaisessa ruokaketjussa. Tämä idea on taustalla myös suomalaisen vastuullisen toimintatavan todentavassa jäljitettävyysjärjestelmässä, josta olen usein kirjoittanut.
Muita "kärkiesityksiä" selvityksessä on mm. lähiruokaan liittyvän lainsäädännön läpikäynti, ministeriöiden "round table", julkisen sektorin/keittiön lähiruoka (case Kiuruvesi).

Selvitys antaa hyvän pohjan ja raamit lähiruokaohjelman tekoon.
Tiedote aiheesta