Ruoan ilmastovaikutusten laskentaan samat säännöt ja viestit

MTT:n vastuullisuuspäivässä viime perjantaina käsiteltiin mm elintarvikkeiden hiilimerkintöjä, joita on tälläkin hetkellä Suomessa useita erilaisia kymmenissä eri elintarvikkeissa ja ainakin kuuden yrityksen tekemänä.




Juhis Katajajuuren (MTT) kalvosta:
CO2 merkkiviidakko on melkoinen Euroopassa

Tilanne on sekava kuluttajan silmissä, ja viranomainenkin kaipaa kuluttajan tavoin yhtenäistä viestintää ja sekä laskentatapaa. Ilmastovaikutusten laskentaa ohjeistetaan jo useilla eri kansainvälisillä laskentasuosituksilla, joista osa on sektorikohtaisia ja osa maakohtaisia suosituksia kuten Ranskassa, Japanissa, Thaimaassa.

Suomessa MTT on tehnyt viime vuonna yhtenäisen laskentasuosituksen, jossa opastetaan suomalaiselle elintarvikealalle mitä ja miten lasketaan. Suositus ei tällä hetkellä sovellu luomutuotteille, ja joitakin prosesseja tullaan tarkentamaan jatkossa.
Ruoka on biologiaa ja biologisten prosessien ilmastopäästöjen arviointi on hankalaa; tuoteketjujen tietojen koonti on työlästä. Kansainväliset tietopankit tarjoavat keskiarvodataa, joka ei välttämättä ollenkaan ole sovellettavissa yksittäisiin tuotteisiin/ketjuihin. Tai siis voihan niitä soveltaa mutta eivät ne totuutta kerro. Yrityksiä kuitenkin kiinnostaa kaikille avoimien laskureiden ja tietopankkien kehittäminen, sillä yksittäisten tuotteiden laskenta on paitsi työlästä niin kallista.

Ensimmäinen yhteinen laskuri on jo tuotettu ja se julkaistiin pari viikkoa sitten kotimaiselle kasvihuonetuotannolle. Kasvihuonetuotannossa tarve yrityskohtaiseen (tilakohtaiseen) mallintamiseen on suuri, koska kasvihuoneiden tuotantojärjestelmissä on tapahtunut isoja muutoksia viime vuosina mm energiantuotannossa. Pari viikkoa sitten uutisoitiin tuloksia, mm että kotimaisen uusiutuvalla energialla tuotetun kh- tomaatin ilmastovaikutukset ovat samat kuin ulkomaisen vastaavan. Energian lähde on tärkein tekijä kh-tomaatin ilmastovaiktuksessa. Uusiutuvalla energialla voidaan vähentää ilmastovaikutusta jopa 80 %!

Kaikkien toimijoiden tavoitteena ja viranomaisenkin intressissä tulisi olla, että ruoka-ala laskisi yhtenäisesti ja sitten myös viestisi samoin argumentein/kärjin. Kuluttajaa ei pidä sekoittaa, vaan antaa ylipäänsä kokonaiskuva kulutuksen ilmastovaikutuksista, ruoan osuudesta ja siitä millaisilla valinnoilla kuluttaja itse voi vaikuttaa ja vähentää ilmastopäästöjä. Ruoka on kuitenkin yksi niistä kolmesta isosta tekijästä, jotka ratkaisevat. (Muut ovat asuminen ja liikkuminen).