Pohjoismainen ympäristömerkki tulossa leipään ja leipomoille

Ensimmäistä kertaa ruoalle ollaan tekemässä Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteereitä. Leivästä aloitetaan.

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kolmikon, josta meidän arkemme ympäristövaikutukset tulevat. Ruoan ympäristövaikutukset ovat kolmannes. Tähän saakka ruoalle ei ole ollut merkintää, joka opastaisi ympäristön kannalta parempiin valintoihin.

Pohjoismainen Joutsenmerkki on toinen virallisista ympäristömerkeistä, toinen on EU:n ympäristömerkki. 

Joutsenmerkin tavoitteena on "saada aikaan mahdollisimman suurta ympäristöhyötyä sekä lisätä ympäristön kannalta parhaimpien tuotteiden kysyntää ja tuotantoa". Joutsenmerkin painopisteet ovat energia, biodiversiteetti, kemikaalit ja jätteet. Näille neljälle painopistelle kriteerit keskittyvät. Merkki käsittää koko elinkaaren eli raaka-aineen, valmistuksen, käytön ja hävittämisen.

Muutama huomio lähinnä raaka-aineiden ja alkutuotannon kriteereistä:

Leivän ympäristövaikutukset tulevat alkutuotannosta ja leipomon toiminnasta suurimmaksi osaksi. Joutsenmerkin kriteerit, jotka liippaavat alkutuotantoa/raaka-aineita, kohdistuvat luomuraaka-aineiden käyttämiseen, GMOn käyttökieltoon, viljan alkuperän jäljittämiseen, sertifioidun palmuöljyn käyttämiseen, transrasvojen käyttökieltoon ja muihin ravitsemuskriteereihin (rasvat, sokeri, suola, kuitu, natrium). Ohjataanko näillä kriteereillä alkutuotannon ympäristövaikutuksien pienentämiseen? Pitäisikö kannustaa alkutuotannon toimijoita elinkaarilaskentaan, eli perustaa kriteerit todellisiin ympäristövaikutustietoihin? Kallista, vaikeaa. Mutta sitten seuraavaan kriteeriversioon?

Tutkimustulokset maailmalta leivän ympäristövaikutustutkimusten osalta vaihtelevat huikeasti. Myös luomun vs. tavanomaisesti tuotetun leivän osalta tulokset ovat ristiriitaisia. Ei voida absoluuttisesti sanoa, onko luomu parempaa ympäristön kannalta vai ei, paitsi ekotoksisten vaikutusten (torjunta-aineiden käyttö) ja monimuotoisuuden osalta, jotka ovat luonnomukaisen tuotantotavan vahvuuksia. Luomukriteeri takaa myös raaka-aineiden jäljitettävyyden.

Joutsenmerkin kriteereihin on tuotu myös ravitsemus. Kriteeteerit koskevat leivän rasvan laatua ja määrää, suolan, sokerin ja ravintokuidun määrää. Kriteerit on otettu muissa Pohjoismaissa käytössä olevasta Avainmenreikä -merkistä. Vastaava kotimainen olisi ollut Sydänmerkki. On aivan oikein, että ympäristömerkitty ruoka on myös ravitsemuksellisesti kestävää. Julkiset ammattikeittiöt voivat olla kiinnostuneita hankkimaan sekä ympäristön että terveyden kannalta kestävää ruokaa, joten olisi hyvä että kriteeristö olisi yhteneväinen. Ympäristömerkin ja Sydänmerkin kriteerit erovat hieman. Eivätkö suomalaiset toimijat voisi käyttää Sydänmerkin kriteerejä?

Yhtenä kriteerinä on, että leivässä ei saa olla käytetty raaka-aineita, jotka ovat peräisin muuntogeenisistä kasveista. Mitenkähän tämä kriteeri ohjaa ympäristöystävällisempään tuotantoon? Kun GM tuotteita hyväksytään EU:ssa, ne käyvät erittäin tiukan arvioinnin myös ympäristövaikutusten puolesta. Hyväksyntä edellyttää, ettei niistä ole haittaa ympäristölle. Aihe kirvoitti laajaa keskustelua tänään kuulemistilaisuudessa. - Vaikea asia, jota Joutsenmerkki joutuu pohtimaan edelleen.

Kriteeriehdotus on nyt lausunnolla, kannattaa tutustua ja lausua.

http://www.ymparistomerkki.fi/files/3181/lausuntoehdotus_leipomo_ja_leipa.pdf