Elämme Haapalan mukaan teknologia-vuorovaikutuksen vuosikymmentä, jossa meitä kuluttajia puhuttelee avoimuus, vastuullisuus ja itse osallistuminen. Haluamme meille viestittävän viihteellisesti, inspiroivasti ja mielenkiintoisesti. Siinäpä dilemma miten yhdistää nämä ruokaketjun vastuullisuusviestintään. Sanakin "vastuullinen" on Suomessa synkkä ja raskas asia. Miten saada iloa tähän sinänsä hienoon asiaan?
Me keski-ikäiset hevyLohakset haluamme suositella hyviä juttuja kavereille ja ostamme kavereiden suosituksesta, elämme kaveritaloudessa sanoo Haapala. I agree!
Me olemme päättäneet toimia vastuullisesti, uskomme omaan toimintaamme ja vaikuttamismahdollisuuksiimme, etsimme ratkaisuja, (jos niitä ei ole me teemme ne, toim.huom). Me haluamme tulla kuulluiksi - ja sosiaalinen mediahan on meille tehty! Me tulemme kuulluiksi.
Lohas kuluttajien suuri määrä Suomessa panee kyllä vähän epäilyttämään, sillä niitä jotka EVVK ymp/eettisyys/alkuperästä on kuitenkin yli 40% kansasta ja 43% noin sanoo tuntevansa huonosti koko vastuullisuuskäsitettä.
Tänään oivalsin Haapalan esityksestä sen, että meille Lohaksillekin on viestittävä segmenttiemme mukaan: olemmeko hevy/semi/light/väsähtäneitä-lohaksia. Omista Sre:n tekemistä tutkimuksista tiedän sen että viestintä ei saa olla ns. trendikästä mutta ei se saa olla puisevaakaan, koska varsinkin hevyLohakset korreloivat nk. luovan luokan kanssa. Iso oivallus - kiitos. Mallia voi ottaa monestakin suomalaisesta menestystarinasta vaikka Kotitilan broileriketjun viestimisestä tai Raision tähtituotekisan voittajasta ohratuotteesta. Molempien takaa löytyy juuri nyt ajassa olevaa vastuullisuusviestintää, raikkaasti ja reilusti toteutettuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti