Hesari julkaisi viikonloppuna tutkimuksen jossa kerrottiin Suomen olevan kevyttuotteiden ykkönen valikoimissa Euroopassa. Suomalaiset ovat hullaantuneet kevyttuotteisiin ja käyttävät niitä todella paljon, etenkin maitotuotteet, makkarat ja juomat ovat "kevyitä". Samaan aikaan suomalaiset lihovat, lihovat ja lihovat: missä mättää? Tämä on kysymys jota olen miettinyt pienessä päässäni jo pari vuotta.
Tässä "kevytuskossa" on saatettu mennä metsään, ostetaan ns. kevyttuoteita kun pelätään rasvaa kuin ruttoa, mutta ei samalla katsota lainkaan esim. sokerin määrää. Tai syödään kevyttuotteita surutta, eikä ymmärretä että kokonaiskalorimäärä ratkaisee, ei sitä "kevyttä" voi mielinmäärin sitäkään mättää - paitsi vihanneksia/hedelmiä, jotka eivät muodikasta kevyt -leimaa saa koskaan.
Onko maalaisjärki kadonnut tässä "ruoka"hifistelyssä, eivätkö ihmiset enää itse tiedä miten paljon ja mitä on sopivaa kullekin syödä? Samat ruokavaliot eivät päde aivan kaikille, olemme yksilöitä. Missä on maku? Useista kevyttuotteista on makunautinto kaukana.
Ja ihan toinen kysymys on vielä se, mitä nämä sataan kertaan lingotut, lisätyt-poistetut-keinoaineilla korvatut tuotteet meille tekevät. Pitkän aikavälin näyttöä ei ole, olemme ensimmäinen maanpäällä elävä laboratoriokansa tästä.
Syömään!
3 viikkoa sitten
Tekstit
Hyvä Marjapuuro,
VastaaPoistaHyvä että Hesari otti tämän kevytuskon esiin.
Luulen että ihmiset vaan mättätävät näitä kevyitä liikaa ja luulevat että jonkun kevyen syöminen antaa tilaa mättää vaikka suklaata mielinmäärin. Onhan kevyissä hyviäkin makuja, mutta esim.juustoa ei oikein kyvyenä maistumaan saa.
t. sinikka