Tässä on mummoni äidin Auroora Oravan evakkomatkan arkku, siinä
vietiin perheen pientä omaisuutta pois Karjalasta ja lähdettiin sotaa pakoon, pariinkin
kertaan. Ei olisi isoisoäitini aavistanut millainen elämä hänen
lapsenlapsenlapsella on. Parempi elämä.
Tänään käyn taas Aurooran ja mummoni Rauhan ja ukkini
Martin haudalla. Sotien aikaan Rauha toimi lottana sairaanhoitajana ja ilmatorjunnassa,
ukki taisteli JR5:ssa. Pariskunta tapasi leikkaussalissa kun vaikeasti
haavoittunutta ukkia leikattiin sotasairaalassa. Sinänsä traagisen tapahtuman ja tapaamisen johdosta syntyi lopulta neljä lasta ja kuusi lastenlasta ja nyt viisi
lastenlastenlasta.
Mummon ja ukin perintö elää meissä jälkipolvissa vahvasti: Usko
itseesi, tee paljon koulutöitä ja opiskele, hoida työsi kunnialla, hoida itseäsi ja kuntoasi, arvosta ruokaa,
kunnioita vanhempiasi, satsaa laatuun (köyhän ei kannata ostaa huonoa), ole ajoissa, saavu juhliin silloin kun on kutsuttu, auta
niitä joilla on vähemmän, ole
kohtelias ja vieraanvarainen. Kunnioita luontoa ja isänmaata.
Näillä ohjeilla on ollut hyvä mennä.
Hyvin puhuttu, Marja! Hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin :)
VastaaPoista