Lentokenttäruokaa, nami

Harvoin ehdin Helsinki-Vantalla syömään, eikä ole oikein tehnyt mielikään. Nyt aikaa oli ja suuntasin yläkertaan melko uuteen mestaan. Ja mitäs siellä olikaan...

Oikein mukava lista Helsinki -menuineen päivineen, kahta Suomen parasta pienjuustoloiden juustoa ja muuta "kasvollista" herkkua. Valitsin perusburgerin angus -härällä ja hyväähän se oli. Olipa miellyttävä yllätys kaikkineen.

Politiikkaohjelmat jääneet tehottomiksi?

Huominen Vihreä Lanka ottaa esiin hallituksen politiikkaohjelmien saamattomuuden, samaa uutisointiin jo vähän aikaa sitten. Politiikkaohjelmien ongelmana on se, että niillä ei ole rahaa ja niissä konkretian aste on vähäinen. Hmm, vähällä rahallakin saa aikaan jos liittoutuu ja innovoi, sanoisin. Mutta tosiasia on se, että politiikkaohjelmien vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.

Politiikkaohjelmia on nyt harrastettu pari vaalikautta, yhtenä johtoideana on ollut saada aikaan poikkisektoraalista yhteistyötä. Tätä en osaa mennä arvioimaan onko sitä oikeasti synnytetty, mutta ainakin ne kaksi ohjelmaa joiden kanssa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on ollut tekemisissä eli Lasten ja nuorten perheiden hyvinvoinnin ohjelma ja Terveyden edistämisen ohjelma ovat mielestäni saaneet aikaan uusia kumppanuuksia. Kumppanuudet eivät tietysti ainoastaan riitä, tarvitaan tuloksia.

Olen pariin otteeseen verrannut Sre:tä (siis ruokakulttuuriohjelmaa) näihin politiikkaohjelmiin. Sre on hallituksen ohjelma mutta sillä ei ole ollut politiikkaohjelman statusta. Sillä on ollut oma määrärahansa 500 000€ vuodessa, 1,5 henkilöä käytössään ja sanoisinko että todella hyvä poliittinen tahtotila ja tuki takanaan. Sre:lle on ollut tilausta. Se mikä erottaa Sre:n politiikkaohjelmista on ollut se että Sre on tehnyt itse. Olemme aktiivisesti itse määritelleet mitä pitää tehdä, mihin reagoida, olleet proaktiivisia, ketteriä ja kustannustehokkaita. Ja meillä ministeriöt ovat istuneet samassa pöydässä, kaikki ruokaan liittyvät 7. Olisiko Sre:stä malliksi jatkossa kun mietitään mitä politiikkaohjelmien jälkeen?

Drink Finland. Suomen valttikortit puhdas vesi ja ruoka. Maabrändivaltuuskunnan tehtävä Suomelle!

Tänään juuri äsken paljastettu maabrändivaltuuskunnan raportti oli "erilainen juttu ja valtuuskunnan näköinen" sanoi puheenjohtaja Jorma Ollila. Koko brändin rakennushankkeen takana oli
- palveluiden ja viennin edistäminen
- matkailun ja investointien edistäminen
- Suomen houkuttelevuus kv ammattilaisten keskuudessa
- suomalaisten kansallisen itsetunnon kohottaminen: otetaan maailmassa paikka, joka meille kuuluu ja hieman enemmän

Drink Finland.Järvet juotaviksi ja luomua pöytään, oli ryhmän ydinajatuksia. Suomalaisten luontosuhde on erityinen. Suomen puhdas luonto on kv. bränditutkimusten mukaan Suomi-kuvan selkein ja vahvin erottava tekijä. Käytännön askeleina brändiryhmä suosittaa, että maatalous siirretään luomuun ja vesistöt juotaviksi. Luomua 50% koko tuotannosta.

Kuka tekee suomi-brändin? Kaikki suomalaiset. On kaikkien suomalaisten asia tehdä Suomi-kuvaa. Raportti on lähtölaukaus ja suunnan osoitus. Se on esimerkki siitä minkälaisia asioita tulisi tehdä, jotta olisimme vahvempia maailmassa. Raportissa on hahmoteltu tavoitemielikuva ja se mitä jokainen suomalainen voi tehdä. Homma ei ole vaikeaa sillä suomalaiset ovat kansa, joka ratkaisee ongelmia paremmin kuin mikään muu maa.

Suomi on maa jolla on vahvuuksia ja osaamista juuri niillä alueilla mitä maailmalla eniten tällä hetkellä kaivataan. Tätä samaa olen viime aikoina paasannut eduskunnassa, meillä on välineet joita ei saa rapauttaa ja joista muut maat vasta haaveilevat.

Brändiryhmän suositukset ovat kolme juttua: Suomella on
- tarjota maailmalle kykyä neuvotella jotta maailma olisi parempi paikka elää, (ratkaisukeskeisyys)
- tarjota maailmalle puhdasta vettä ja ruokaa sekä niihin liittyvää osaamista (luontosuhde)
- tarjota maailmalle parasta opettamista ja oppimista (koulutus)

www.tehtavasuomelle.fi

Kääritään hihat, kaikille on tehtävä. Menkää verkkoon ja lukekaa raportti!

Hyvinsyöjä numero 1 on....

tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän vastaanotti eilen Hyvinsyöjä -kortin nro 1 linnassa. Koko uutinen on luettavissa tasavallan presidentin kanslian sivuilta. 

Hyvinsyöjä syö hyvin niin itsensä kuin ympäristönkin kannalta. Hyvinsyöjä arvostaa ruokaa, ja ennen kaikkea makua. Hyvinsyöminen on helppoa, viiden hyvinsyöjä-teesin avulla pääsee todella pitkälle:

• Kysy ruoan alkuperää
• Vie sesonkiherkut päältä
• Anna kasvissuhteesi kukoistaa
• Pane roskis pysyvästi paastolle
• Kokkaa, kuskaa ja kaapita turhia kuormittamatta

Liity Hyvinsyöjiin :www.hyvinsyöjä.fi

Lapset ensin, lasten mielipide esiin myös kouluruokailussa

Lasten oikeuksien päivää vietettiin eilen. Lapsia kuullaan edelleen liian vähän heidän omista asoistaan.

Muutamia viikkoja sitten Sre järjesti kouluruokatilaisuuden yhdessä Lasten parlamentin ja Lapsiasiavaltuutetun kanssa. Maria-Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu, totesi osuvasti että monet ongelmat myös kouluruokailussa selviäisivät lasta kuuntelemalla.

Niinpä, suurin ongelma kouluruokailussa on se että lapset ja nuoret eivät syö. Vain syöty koululounas antaa energiaa oppimiseen, pitää yllä terveyttä ja mm. vähentää levottomuutta iltapäivisin.

Lasten parlamentti on julkaissut kouluruokakampanjan, joka antaa keinoja lapsen äänen kuulemiseen myös kouluruoan suhteen. Kouluille on tehty kyselytyökalu, jolla voidaan kysyä oppilaiden mielipidetttä kouluruokailun kehittämiseksi. Kyselytyökalua levitetään Lasten parlamentin kautta mahdollisimman laajasti koko Suomeen.

Heurekaan upea ruokanäyttely helmikuussa

Nyt sen voi sitten paljastaa. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on pääyhteistyökumppani Heurekaan helmikuussa avattavassa Syödään yhdessä -ruokanäyttelyssä. Heureka nimesi näyttelyn Sre:n viime vuoden pääteman mukaisesti. 

Sain tutustua näyttelyyn ennalta Pariisissa, josta se siis tulee Vantaalle Tiedekeskus Heurekaan. Lapsilla ja opettajilla näytti olevan todella kivaa interaktiivisessa näyttelyssä. Näyttely konkretisoi upealla tavalla koko Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman sisällön. Siellä pohditaan kaikkia olennaisia syömiseen liittyviä seikkoja, mitä syöt, millä mielellä ja millä seurauksilla.

Näyttelyssä on Sre:n kumppanuuteen perustuen Makukoulu -laboratorio, jossa oppilasryhmät pääsevät testaamaan makukoulua. Makukouluosuus on toteutettu yheistyössä Kotitalousopettajien liiton kanssa, joka vastasi Sre:n ala-koulujen makukoulu-hankkeesta.

Huijausta on monenlaista

Aitoa ruokaa kirjaa luetaan meilläkin. Ei siitä sen enempää, mutta ehkäpä tässä on aistit viritetty nyt hieman tarkemmaksi ruoan suhteen. No, juuri eilen iltapalalla lapset söivät mysliä; pussin kyljessä seisoo "suomalainen hedelmämysli".

Anteeksi mitä? Miten rypäleitä, kookosta, banaania etc sisältävää mysliä voi sanoa suomalaiseksi? Ilmeisesti pelkkä kokoonpano ja pussitus Suomessa riittää suomalaisuuteen. Huijausta sanon minä

Selontekoa ja suklaakakkua

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta käsiteltiin eduskunnassa kolmisen viikkoa sitten. Todellakin, kyse on ensimmäistä kertaa ruokapolitiikasta - ei maatalouspolitiikasta. Selonteko on luettavissa täältä.

Ruokapoliittinen selonteko käsitteli hyvin paljon niitä asioita, joita suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on tehnyt; ruoan arvostusta, lähiruokaa, luomua, kouluruokaa, kotitalousopetusta etc. Sana ruokakulttuuri mainittiin eduskunnan käsittelyssä lähes neljäkymmentä kertaa, oli ihan pakko laskea. Taitaa olla ennätys, en nimittäin ihan äkkiä muista että ruokakulttuurista olisi eduskunnan täysistunnossa puhuttu, ainakaan näin paljon. Kaiken kaikkiaan keskustelu oli hyvin positiivinen, ryhmäpuheenvuorot ja yksittäiset puheenvuorotkin ottivat kantaa suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin puolesta. Luomu toistui useissa puheenvuoroissa.

Selontekoa valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä lyhyt mutta intensiivinen aika. Selonteossa esitetään toimenpiteitä mm. joukkoruokailuun (kouluruokailu etenkin), ruokakasvatukseen (kotitalousopetus), luomun ja luonnontuotteiden esitämiseksi, ruoka-alan koordinaation tehostamiseksi. Valiokunnat käsittelevät selontekoa parhaillaan. Selonteko on yksi seuraavan hallituksen hallitusohjelman pohjapapereita.

Syödään selonteon kunniaksi pala kakkua! 
Tässä ikivanha ohje, joka on saatu lähes 20 vuotta sitten Sykkeestä työkavereilta. Aina yhtä ihana, tässä ei ole mitään turhaa.


Suklaakakku
150 g voita
150 g tummaa taloussuklaata
4 munaa
1 tl vaniljasokeria
2 dl sokeria
1/4 tl suolaa
2 dl vehnäjauhoa
EI leivinjauhetta
kuorrutukseen 50g tummaa taloussuklaata

Voitele ja jauhota irtopohjavuoka, laita uuni lämpenemään 175C.
Sulata voi kattilassa tai mikrossa astiassa, johon mahtuu sulaneen voin sekaan suklaa. Suklaa sulaa kuuman voin seassa hetkessä.
Vatkaa munat, sokerit, suola kulhossa kuohkeaksi.
Lisää voi-suklaa seos joukkoon, sekoita.
Kaada vuokaan.
Paista vain 25 min, kakun tulee olla keskeltä hyllyvää kun otat sen uunista.
Pistä muutama suklaapala kuuman kakun päälle, ne sulavat parissa minuutissa ja voit levittää suklaat ohueksi kerrokseksi kakun päälle.
Nauti vaniljakastikkeen, kermavaahdon tms. kera.

Helsinki lupaa lasten lautasille luomuruokaa

Helsinki haluaa pienentää ekologista jalanjälkeä, ja samalla toimia laadun ja maun puolesta, sekä luoda hyvinvointia ja viihtyisyyttä kaupunkilaisilleen sekä vierailleen. Helsinki haluaa profiloitua ja luoda identiteettiä hyvän ruoan ja ruokakulttuurin keitaana. Lastenruokailun luomuohjelma, syötävä kaupunkiympäristö ja Tukkutorin rakentaminen ruokakulttuurin keskukseksi ovat kärkihankkeita Helsingin kaupungin ruokakulttuuriohjelmassa.

Jussi Pajunen, Helsingin kaupunginjohtaja sanoin tänään kaupungin omassa ruokakulttuuriseminaarissa: "Ei pidä lähteä siitä mikä ei ole mahdollista - vaan murretaan rajoja." Luomuohjelman tavoite (50% päiväkotilasten ruoasta luomua) on kova mutta ei mahdoton. "Selkeä tavoite luo selkeää tarjontaa. Ambition pitää olla korkealla. Meillä on maailman paras maa - miksei me onnistuttaisi?"

Juuri näin. Maailmalta on lukuisia esimerkkejä, joissa on tehty ensin poliittinen päätös ja sen jälkeen rakennettu pikkuhiljaa luomuketjut tarjontakuntoon. Roomassa kesti 10 vuotta että luomu on päässyt yli 60 prosenttisesti lasten lautasille, Göteborgissa aloitettiin kahdeksan vuotta sitten ja nyt ollaan 16%:ssa.


Ei ole sama mitä Helsinki syöttää noin 20 000:lle päiväkotilapselle tai 37 000:lle koululaiselle perusopetuksessa. Helsingin luomupäätöksellä tulee olemaan suora yhteys mm. kaupungin kassaan: ruoka on osa ennakoivaa terveydenhuoltoa, se onkin investointi pitkässä juoksussa eikä vain kulu. Päätös hyvän, aidon, lisäaineettoman ruoan puolesta on oikea. Hienoa Helsinki.