Suomen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus - vahva linkki YK:n kestävän kehityksen prosessiin

Vuonna 2000 sovittiin YK:n vuosituhattavoitteista (Millennium Development Goals, MDGs). Niissä asetettiin kahdeksan tavoitetta, joilla haluttiin saavuttaa parempi maailma vuoteen 2015 mennessä: esim äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen jne. Osa näistä vuosituhattavoitteista tullaan saavuttamaan, osassa jäädään paljon jälkeen. Vuosi 2015 on pian, entä sen jälkeen?

YK:n RIO+20 prosessissa päätettiin vuonna 2012, että nyt on sovittava uusista vuoden 2015 jälkeisistä tavoitteista. Virkamiesslangissa puhutaan POST2015 tavoitteista, ja niistä päätetään globaalisti ensi vuoden syksyllä. Samalla päätettiin, että seuraavat tavoitteet voisivat olla enemmänkin kestävän kehityksen mukaisia, eivätkä keskittyä pelkästään köyhyyden poistamiseen, mikä sekin on tietenkin tärkeää.

RIO-prosessi velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan RIOn päätöksiä käytännössä. Suomessa päätettiinkin viime vuonna uudenlaisesta mallista, joka kertoo käytännössä sen mitä ymmärrämme kestävällä kehityksellä Suomessa, ja mitkä ovat ne kysymykset, jotka tulisi ratkaista kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Syntyi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella halutaan ottaa todellisia edistysaskeleita kestävässä kehityksessä koko yhteiskunnassa. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet on tehty linjassa MDG tavoitteiden ja RIO+ prosessin tulosten sekä tiedeyhteisön viimeaikaisten päätelmien suhteen. Sitoumuskampanja on aluksi ainakin kaksivuotinen vuoden 2015 loppuun, mutta koko yhteiskuntasitoumus tähtää ylisukupolviseen politiikan muutokseen. Ajatuksena on, että sitoutuminen jatkuu uusien käytäntöjen juurruttamisena, hyvien käytäntöjen yleistämisenä, monistamisena - lopulta olemme edenneet ”uuteen normaaliin” tapaan olla ja tehdä.

Eri tahot eri puolilla maailmaa ovat parhaillaan miettimässä globaaleja Kestävän kehityksen tavoitteita. Monet näistä pohdinnoista liittyvät mm. kestävään hyvinvointiin, ruoka- ja vesiturvaan, puhtaaseen energiaan, terveisiin ekosysteemeihin, kestäviin yhdyskuntiin ja elämäntapaan. Nämä asiat sisältyvät eri tavoin myös kestävän kehityksen sitoumukseen. Sitoumuksen ”raameina” ovat planeettamme luonnonjärjestelmien rajat sekä ihmisoikeudellinen elämän perusta. Nämä kaksi suurta kokonaisuutta raamittavat myös väistämättä tulevia globaaleja tavoitteita. 

Lisää parhaillaan menossa olevasta työstä ja Suomen roolista POST2015 prosessissa

Integroitu raportointi tulee, onko kukaan valmis?

Viime joulukuussa julkaistiin uusi integroidun raportoinnin (IR) viitekehys. Yritykset raportoivat jo kyllästymiseen asti; mitä uutta ja iloa uudessa integroidussa raportoinnissa on?

Eilen aihetta avattiin Mitopron ja Hill & Knowlton Strategies'n järjestämässä tilaisuudessa. Ehkä mieleenpainuvin asia oli se, että integroidulla raportoinnilla katsotaan tulevaan ja annetaan suuntaa tulevaisuuden näkymistä. Perinteinen raportointi (esim.  vuosikertomus) katsoo peräpeiliin, ja on usein jo vanhentunut julkaisuhetkellä. Voisi kuvitella, että esim. sijoittajat olisivat enemmän kiinnostuneet tulevista näköaloista kuin menneistä tapahtumista. Sijoittajayhteisölle tarjottavan tiedon laadun parantaminen onkin yksi IR tavoitteista.

Erilaisia raportteja on tehty yrityksissä paljon viime vuosien aikana, niiden vaativuus on aina vain kasvanut. Usein olennainen tieto on hajallaan eri raporteissa. Nyt integroidun raportoinnin tavoite on yhdistää eri raportointien parhaita puolia ja tuoda niitä yhteen. Integroitu raportointi kuvaa nykyistä tuntuvasti haastavammin liiketoimintamallia, strategiaa, ansaintalogiikkaa, riskejä, tavoitteita ja toteutunutta kehitystä suhteessa arvonluontikykyyn.

Integroidun raportoinnin ydin on juuri siinä, että yritys pystyy kuvaamaan niitä asioita, jotka vaikuttavat arvon muodostumiseen yhdistämällä raporttiin kaikki olennaiset tiedot. IR tavoitteena on liittää kaikki kolme kestävyyden elementtiä ensi kerran oikeasti yhteen. Siinä otetaan johtamisen lisäksi viestinnällinen harppaus. Eilen Novo Nordiskin Cora Olsen kuvasi osuvasti integroidun raportin vaatimuksia; se vaatii kokonaan uudenlaisen integroidun ajattelun mallin ja johdon asenteellisen muutoksen.  

Uuden integroidun raportin teko on haasteellista; miten niputtaa menneet ja tulevat asiat yhteen arvonluonnin kannalta? Mitä uskaltaa kertoa ja mitä pitää kertoa; läpinäkyvyyden taso on mielenkiintoinen. Mitä kaikkea arvo voi olla; viivan alle jäävää, tulevaisuuden tuottopotentiaalia vai jotain muuta? Joka tapauksessa uusi raportointimalli vaatii avoimempaa ja läpinäkyvämpää raportointia, kokonaisvaltaista muutosta johdon ajattelussa sekä uskallusta rakentaa siltaa taloudellisen ja vastuullisuusasioiden välillä.

Suomessa tällä hetkellä ilmeisesti vain muutama yritys raportoi uudella IR mallilla, yksi näistä on Ahlstrom. Myös Finnair raportoi jo IR ohjeistuksen mukaan, ja saanee ensi vuoden raportin täysin integroidun raportointimallin mukaiseksi. On mielenkiintoista nähdä miten muut isot yritykset lähtevät mukaan; ja miten IR:n hyödyt yrityksille realisoituvat. 

IR:n kotisivut: http://www.theiirc.org/