"Luomu 20/2020" - hallituksen luomuohjelma julkistettiin. Luomun aika on nyt!

luomuohjelma: http://www.mmm.fi/

Tänään paljastettiin maa- ja metsätalousministeriön suuntaviivat ja tavoitteet hallituksen luomuohjelmalle mm:

- Vuoteen 2020 mennessä luomuala on vähintään 20 prosenttia peltoalasta.

- Valtaosa vähittäiskaupan ja ammattikeittiöiden luomuvalikoimasta on suomalaisia luomutuotteita.

- Suomalainen luomuelintarvikemyynti on kolminkertaistunut vähittäiskaupassa ja ammattikeittiösektorilla vuodesta 2012

- Julkisen sektorin ruokapalvelut käyttävät luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita.

- Päiväkodeissa ja kouluissa tarjotusta ruoasta 20 % on luomua.

Nämä ovat hyviä ja konkreettisia tavoitteita, jotka ovat riittävän korkealla mutta eivät mahdottomia saavuttaa. 

Hallituksen luomuohjelman toimenpiteet koostuvat luomualan itsensä toteuttamista toimista sekä hallinnon toimista. Luomualan toimet pohjautuvat alustavaan toimeenpanosuunnitelmaan, jonka luomualan kattojärjestö ProLuomu ry on valmistellut. Hallinnon toimenpiteet koostuvat mm. lainsäädännön, valvonnan, neuvonnan tukemisen, erilaisten hankerahoitusinstrumenttien ja tukien valikoimasta. Ohjelma menee aikanaa hallituksen käsittelyyn ministeriökierroksen jälkeen.

MMM on tukenut jo pitkään luomua suurilla panoksilla, ja tätä tukea jatketaan. Luomun vahvuus on, että luomu on valvottu ja lainsäädännöllä säädettyä. Punainen lanka hallinnon ohjelmassa on EU maatalouspolitiikan uudistus ja siihen luomun edistämisen sisään kirjoittaminen. Hallitus on myös korvamerkinnyt noin 1,5 miljoonaa € jaettavaksi lähiruoka- ja luomuohjelman kesken. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio otti puheessaan esille viennin mahdollisuudet ja luomun paremman kannattavuuden vs. tavanomainen tuotanto. "Joukkoruokailun osalta tarvitaan edelläkävijyyttä, rohkeutta painottaa asioita uudella tavalla. Vähittäiskaupan tavoitteen osalta: hyvä jos osuus on kolminkertaistunut 2015 mennessä, sillä se uudelleen kolminkertaistuu 2020 mennessä".

"Kaikkemme tulemme tekemään niillä rintamilla, joilla luomua voidaan avittaa hallinnon toimesta. Mutta pelkillä valtion toimilla luomu ei kanna, vaan se kantaa sillä mitä elinkeino itse tekee. Tarvitsemme menestystarioita ja uskoa; luomu on taloudellisesti kannattavaa pitkällä tähtäimellä", totesi kansliapäällikkö Husu-Kallio.

ProLuomun tj. Marja-Riitta Kottila: "Tavoitteena on, että luomu on osa suomalaisen kuluttajan arkipäivää ja ostoskoria. Luomuala uskoo kasvuun riippumatta siitä mistä ketjun osasta on kyse". ProLuomun selvityksen mukaan alkutuottajien nähdään olevan parhaiten sitoutuneita, poliittisten päättäjien sitoutumista luomuun epäillään eniten. Keskeisin luomuketjun ongelma on se, että riskit ja tuotot eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. ProLuomu ryhtyy nyt ratkomaan luomun kehittämisen pullonkauloja. ProLuomun koordinaatiohanke sovittaa luomun kehittämisen palaset toisiinsa tavoitteidensa mukaisesti.  

Kymmenen vuotta sitten suomalaiset suhtautuivat luomuun positiivisesti mutta eivät ostaneet - tilanne on tänään eri.Luomussa on nyt imua. 

- Useat ammattikeittiöt julkisella puolella ovat ottamassa luomun tarjontaansa: luomutuotteita ja –raaka-aineita käyttää vähintään viikoittain jo lähes viidennes suurkeittiöistä,  luomutuotteiden käyttöä haluaisi lisätä 44 % ammattikeittöistä (Taloustutkimus 2011).

- S-kaupparyhmän Alarotu kertoi, että 2011 luomuvalikoima kaksinkertaistui, suomalaisia luomutuotteita S-kaupoissa on 68%, luomutuotteiden myynti kasvoi 50% viime vuonna.

- Fazer Food Services siirtyy 1.2. Portaat luomuun toiselle asteelle. Pienin askelin suurien volyymien ammattikeittiöissä luomuun siirtyminen on mahdollista. "Odotamme todella Tukkutorin Luomutoria, jotta toimitusketjut saadaan kuntoon"- Ritva Junnila Fazer.

- Ikaalisten Luomu on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistanut liikevaihtonsa, tj Ari Kulmanen pitää tavoitetta kolminkertaistamista 2015 mennessä täysin realistisena. "Valitsimme luomun koska luomu on parasta" - tj Kulmanen. 

Tiedotustilaisuudessa Marja-Riitta Kottila ProLuomu, Mika Ala-Fossi Atria, 
Jaana Husu-Kallio MMM, 
Ilkka Ala-Rotu SOK, Ritva Junnila Fazer

Luomun aika on nyt.  

Tiedotteet ja linkit tiedotustilaisuudesta tänään http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/luomu.html

KULTU -ohjelma ja -hankkeet ratkeavat pian

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma KULTU2 on valmistelun loppupuolella. YM ja TEM vetämässä työssä ohjelma-esityksen odotetaan valmistuvan huhtikuun loppuun mennessä. Ohjelmasta tulee ulos konkreettiset toimenpide-ehdotukset liikkumisen, asumisen, ruokailun ja julkisten hankintojen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, paremman elämälaadun saavuttamiseksi ja vihreän talouden kirittämiseksi. Jää nähtäväksi tuleeko ohjelmasta lopulta myös Valtioneuvoston periaatepäätös loppuvuonna.

Kulutus on otettu muutoksenteon kärjeksi KULTUssa. Päästövähennystavoitteet ovat niin haastavia, ettei niihin pystytä vastaamaan ilman muutoksia yksityisessä ja julkisessa kulutuksessa. Kysyntälähtöisyys ja koko elinkaaren aikainen näkökulma kulutuksessa ohjaavat loppukädessä tuotantoa ja vaikuttavat markkinoihin. Ruoan kohdalla toimenpiteet kohdistetaan etenkin ruoan kulutuksen muuttamiseen ja ruokahävikin estämiseen.

KULTU ohjelmaan liittyen etsitään konkreettisia aloitteita. Hankehaussa viime kuussa kuulutettiin innovatiivisia kokeiluhankkeita, jotka toteutuessaan vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja muita ympäristövaikutuksia sekä edistävät vihreää taloutta ja lisäävät hyvinvointia ja terveyttä. Hakuun tuli kaikkiaan 82 hanke-esitystä, ruokailuun ja ruokaan liittyen 22 kpl. Myös ota kantaa -keskustelusta saadaan hyviä vinkkejä ja osviittaa ohjelman valmisteluun ja mm. ruokahävikin ehkäisyyn.

Katso KULTU -esittely by neuvotteleva virkamies Taina Nikula MMM-sivuilta.

Lähiruokaselvitys uunista ulos

Hallitus on luvannut perustaa lähiruokaohjelman. Työ on sälytetty maa- ja metsätalousministeriön vastuulle ja MMM aloitti tilaamalla hallitusohjelman kirjauksen johdosta perusselvityksen lähiruokasektorin tilasta ja ideoista, joita uuden ohjelma tulisi pitää sisällään. Selvitys julkistettiin tänään.

Lähiruokaselvityksen tekivät elintarvikealalla pitkään työskennelleet leidit:
Seija Kurunmäki, Irma Ikäheimo, Päivi Rönni ja Anni-Mari Syväniemi.

Lähiruoka on paikallisruokaa, ratkaisivat lähiruokaselvityksen tekijät. Lähiruokaa on yritetty määritellä iät ja ajat. Se on kuluttajan mielessä kasvollista ruokaa, monelle se on nostalgiaa, fiiliksiä, läheistä suhdetta tuotantoon että tuottajaan. Lähiruoka, luomu ja suomalaisuus ovat nousussa, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen vielä julkaisematon tutkimus. Lähiruokaohjelma tulee siis oivaan aikaan.

Selvityksessä kirjoitettiin auki ensikerran suomalaisten syömän ruoan alkuperä -prosentit. Noin 60% on tehty suomalaisesta raaka-aineesta, noin 20% on tuontiruokaa, 16% on Suomessa tehty ulkomaisesta raaka-aineesta ja 8 % on "lähiruokaa".

Selvitys myös konkretisoi hyvin miten meillä Suomessa ei kannata pitää "jäsentenvälisiä kisoja" - meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa tapella täällä keskenämme. Yhteistyötä ja voimia on tiivistettävä, jos haluamme saada ruokasektorin kasvuun. Mutta myöskään pelkällä lähiruoan osuuden kasvattamisella ei elintarvikealan kasvua saada Suomen sisällä riittävästi aikaan.

Ns. Reilun kaupan "Reiluus" halutaan saada suomalaiseen tuotantoon; se tarkoittaa kannattavuutta ja reilua tulojakoa suomalaisessa ruokaketjussa. Tämä idea on taustalla myös suomalaisen vastuullisen toimintatavan todentavassa jäljitettävyysjärjestelmässä, josta olen usein kirjoittanut.
Muita "kärkiesityksiä" selvityksessä on mm. lähiruokaan liittyvän lainsäädännön läpikäynti, ministeriöiden "round table", julkisen sektorin/keittiön lähiruoka (case Kiuruvesi).

Selvitys antaa hyvän pohjan ja raamit lähiruokaohjelman tekoon.
Tiedote aiheesta