"Ilkka Ala-Rotu, ProLuomu: Luomu ei ole trendi vaan vastaa asiakkaan tarpeisiin"

ProLuomu kutsui yhteistyöhön suomalaista ruoan arvoketjua tänään Tieteiden talolla. Iltapäivässä kuultiin mm. päivitetystä luomustrategiasta.

Ruoan merkitys on muuttunut, erikoistuneet ja yksilölliset tarpeet ovat lisääntyneet. Terveellisyys, aitous, harkittu erikoistuminen, eettisyys ja ekologisuus vastaavat kaikki luomun kuluttajatrendiin, sanoi Ilkka Ala-Rotu SOKsta.

Tällä hetkellä luomutuotteiden kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, etenkin peruselintarvikkeista puuttuu luomuvalikoimaa (leipä, liha, jalosteet). "Luomumyynnin potentiaali on x3 nykyiseen verrattuna", summasi Ala-Rotu.

Luomuala on jäänyt aiemmin 2006 sorvatuista tavoitteistaan jälkeen. Marja-Riitta Kottila ProLuomusta esitteli uusia avauksia strategiatyössä. Kansallinen luomustrategia ei ole ottanut tähän mennessä täysillä tuulta, mutta nyt on näköpiirissä aiempaa tiiviimpää ja yhtenäisempää toimintaa koko ketjulta ProLuomu -katon alla. Luomustrategian arvona on vastuullisuus ja hyvinvointi, minusta se on ainut oikea valinta. Visiona on arkipäiväistää luomu: että luomu on osa kuluttajien ja ketjun toimijoiden arkea. Jotta luomusta tulisi arkea, on:

1) saatava luomuvalikoima kuntoon ja kolminkertaistettava markkina

2) saatava toimijat parempaan yhteistyöhön

3) säilyttää luomu luomuna, sillä on oma lisäarvonsa, (ei ole melkein luomua) Uudenlaisia ajatuksia ketjuun ja toimijoille; luomu ei ole sitä että vain jätetään lannoitteet pois

Minna Kurunsaari Keskosta valotti kaupan ajatuksia aiheesta. Kuluttajajoukko on laajentumassa, luomusta tulossa kestävän kehityksen suunnan näyttäjä; se on paremmin nyt kaupallistettavissa kuin ennen. Luomu tullut myös osaksi kaupan omien merkkien maailmaa. Suomalaisuus on luomussakin tärkeä; yli puolet pitää kotimaisuutta erittäin tärkeänä. Neljännes suomalaisista sanoo ostavansa luomutuotteita aina kun mahdollista; tämähän ei pidä paikkaansa mutta kertoo asenteista. Kauppa haluaa puhutella etenkin nuorisoa ja yrittää mennä sinne missä nuoriso aiheesta puhuu (SoMe jne). Luomua ostavat eniten vanhemmat ihmiset jotka hakevat aitoja makuja. Kauppa on ProLuomun kautta sitoutunut luomun kasvuun.

Tuottajien puolesta puhunut MTK:n johtaja Sahi sanoi että luomu on kuitenkin vain yksi juttu mitä kuluttaja vaatii. MTK ei halua vastakkainasettelua luomun ja tavanomaisen välille - no eipä kukaan muukaan sitä halua. Sahi halusi ymmärrystä siihen että tuotanto elää eri rytmissä kuin kysyntä. Viljelijät ovat odottavalla kannalla, tukipolitiikka ja CAP- uudistus lienee vihertävän entisestään yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tuottajajärjestö oli tänään ainut ruokaketjun osanen, joka listasi enemmän miinuksia kuin plussia luomun suhteen.

Odotukset luomun osalta ovat korkealla niin busineksessa kuin (joidenkin) virkamiestenkin mielissä. Mitähän siellä hallitusohjelmassa on vai onko? Selvinnee tänä yönä.

Xevent - miten varautua ennakoimattomaan?

Ääri-ilmiöt ovat osa nykypäivää, olemme niille alttiita, silti kukaan nyky-yhteiskunnassa ei niitä pohdi koko maan tasolla, väittää Casti, Ilmola, Rouvinen ja Wilenius tänään ilmestyneessä kirjassaan. Newsweek:n kansi parin viikon takaa todistaa samaa "Ilmestyskirja nyt: tsunameja, järistyksiä, epidemoita"

15% organisaatioiden resursseista pitäisi käyttää kysymykseen WHAT IF? Entä jos??? , sanovat em. tutkijat. Kun mietin omaa työyhteisöäni, niin aika kaukana ollaan tuosta määrästä. Ruoka olisi kuitenkin melko tärkeä tarkastelunkohde, sitä ei tarvinne enää viimeaikojen xeventsien takia perustella.

Kehittyneet korkean teknologian teollisuusyritykset ovat hyvin haavoittuvia, pienet ovat sen sijaan joustavia. Tutkimuksessa setvitiin mm. Skotlannin ruoka- ja juomateollisuutta. Selvä signaali oli että kansantaloudellisesti katsottuna pitäisi olla sellainen yritysmix, jossa on sekä korkean jalostusasteen että "tavanomaisia" tuottajia.

Lisää ääri-ilmiöitä on tulossa ja paljon, miksi? Lisääntyvä kompleksisuus tuo ääri-imiöitä, hallintamekanismit eivät pidä tätä kurissa. Meillä on globaali verkosto; ilmiöt kaukaa iskevät meihin globaalien verkostojen kautta ja välittyvät meihin tehokkaasti, sanoo Petri Rouvinen ETLAsta. "Maailma on litteä, olemme saman arvomaailman ja infon piirissä koko pallolla, ennen rajatut ilmiöt ovat nyt globaaleja - jos meillä oli entisaikaan kupla niin koko maailma ei ollut samassa kriisissä". Niinpä. Sehän tässä pelottaakin.

Ruoasta on tullut globaalia, huutoni paikallisten ruokaketjujen puolesta on hävinnyt kuin hyttysen ininä mökkimetsään. Kuka tekee päätökset mistä ruoka tulee, kuka?? Hypoteettisesti me kaikki, mutta kyllä katson kuntia ja kauppaa. Tietoni mukaan vasta yksi kunta on ottanut ruoan kilpailuttamisessa huomioon huoltovarmuuden ja valmiuslain...
Tutkimus ja lisämateriaalia ladattavissa: xevents.fi
*******
Ääritapahtuma =harvinainen ja merkittävä yllätys, jossa on uhka tai mahdollisuus. Tavoitteena ääritapahtumien suhteen voisi olla että lisätään positiivisia ja vähennetään negatiivisia. Niihin voidaan varutua ja niitä voi ennakoida mutta ei voida ennustaa tai estää tai hallita itse tapahtumaa. Valmiussuunnitelmat tulee saada osaksi hyvää hallintotapaa ja niiden pohdinta osaksi julkista päätöksentekoa, summaavat Extreme Events kirjan tekijät.

Taivaassa, osa 2. "Tää ei ole todellista" --poika lounaskattauksesta

Maatilamatkaikupaikka Ilorannan lounas on aina ihan käsittämätön, mutta sunnuntaisin se on jotain sanoin kuvaamatonta. Jopa lapsi sen ymmärtää. Tänäänkin tarjolla oli (yritän muistaa osan) itse savustettua lohta, kylmä savustettua lohta, kolmella lailla silakkaa, silliä, uunijuustoa, salaatteja, sienihilloketta, sienikastike, lihakastike, uudet perunat, laatikoita jne jne. Nupiksi täydellinen täytekakku. Kaikki maistuu aivan liian hyvältä. Me aikuiset vain huokailemme ja syömme hiljaa. Tämän kokee aina kerran vuodessä, täällä.

Se tässä Ilorannassa on huonoa että täällä ei voi olla kahta päivää pidempään, maha ei vedä:) Tänä viikonloppuna kulutus on ollut lisäksi 0, lähinnä on maattu rannalla ja välillä käyty plutaamassa + 21C vedessä. Taitaa olla toinen kerta että näin lämmintä on ollut kesäkuussa, täällä on käyty joka kesä vuodesta 2004.

Kohta pitäisi lastata revohka kuumaan autoon, ja suunnata kotia kohti - taidetaankin jäädä tänne!

Taivaassa osa 1. Ilorannan aamupala.

Jokavuotinen maatilamatkailulomanen on nyt. Ihanaa. Jo aamupalalla tiivistyy koko homman ydin. Itse tehtyjä sämpylöitä ja ruispuuroa, tehty oman pellon rukiista. Ilorannan puuroon on jauho jauhettu pensasrukiista, joka on ikivanha suomalainen lajike. Puurossa oli kokonaisia jyviä, parasta ikinä.

Jos pitäisi valita yksi paikka, missä söisin lopun elämäni, se olisi tämä Leenan ja Mikon pitämä Iloranta, Hauholla.

Kohti yhteistä tahtotilaa ruoan hiilijalanjälkimerkinnöissä

Fakta1: meidän pitää vähentää ilmastopäästöjämme 80%

Fakta 2: ruoka ja syöminen aiheuttaa noin 20-24% ilmastopäästöistä

Ruoan alkutuotanto on se mikä kuormittaa (lyhyesti sanottuna), mutta tuotantopuolen kompleksisuuden ja biologisen luonteen takia on sen pienentäminen radikaalisti melko mahdotonta. Mikä eteen siis? Suorin tie alentaa syömisestä ja ruoasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä on vaikuttaa kuluttajan valinnoilla, koska se mitä lautasella on, ratkaisee.

Tänään oli hiilimerkinnöistä ja niiden laskemisesta hyvä seminaari, paikalla oli MTT:n lisäksi joukko eturivin suomalaisia ruokayrityksiä.

MTT:n vetämissä hankkeissa on yritysten kanssa tutkittu miten saadaan kansallisesti aikaan yhteisiä pelisääntöjä laskea ja infota kuluttajaa ruoan ilmastovaikutuksista. Kansallinen tavoite tulee olla tuottaa kuluttajaa varten ymmärrettävää tietoa, jotta kuluttajan valinnat ympäristön puolesta helpottuvat.

Kauppa on kriittinen hiilimerkintöihin, koska hiilijalanjälki katsoo vain kapeaa osaa. "EU kukka on ainut oikea merkki, jonka pitäisi kattaa myös ruoan", sanoi SOK:n ympäristöpäällikkö Juhani Ilmola. Päivittäistavarakaupassa ruoka on suurin tuoteryhmä, vastaten yli 60% myynnin volyymistä. Kaupalle ensisijaista on varmistaa ruoan turvallisuus, eli tuoteturvallisuus, tämän jälkeen etsitään lisäarvoa terveellisyydestä, eettisyydestä ja ekologisuudesta. Kauppa haluaa merkeille puolueettoman tahon auditoinnin.

Koska ympäristömerkki tai velvollisuus ilmoittaa ympäristövaikutukset (tai edes hiilijalanjälki) tulee pakolliseksi? Varmaan joskus, mutta ei ihan lähiaikoina. EU kukka ympäristömerkkiä parhaillaan tutkitaan, olisiko mahdollista ulottaa kriteerit myös ruokatuotteisiin. Pohjoismainen Joutsenmerkki aloitti leipomobusineksessa kehitystyön ja 2013 on odotettavissa ensimmäiset Pohjoismaiset Joutsenmerkityt leipomotuotteet. "Vapaaehtoinen merkki on vielä ainut vaihtoehto kun julkinen valta ei voi osoittaa mitään standardia", sanoi johtaja Markku Krutsin Raisiosta. HK kannatti myös vapaaehtoista merkintää, sillä eväitä pakolliseen ei ole tällä hetkellä. Myös kaupan kannalta vapaaehtoinen merkki on perusteltu, sanoi Ilmola SOK:sta.

Koska tulee hiilijalanmerkittyä lihaa? "Jotta voidaan näistä asioista objektiivisesti kertoa, täytyy rakentaa uskottavat perusteet. Kun yhtenäiset säännöt ja merkinnät tulevat, niin merkki tulee meillekin tuotteisiin", lupasi Kari Tillanen HK Ruokatalosta.  Kari otti esiin esim oluen hiilijalanjäljen vs kurkun; oluella on pienempi. Ko. tuotteilla on eri "käyttötavat", aihe on kompleksinen. HK:lla ollaan kallistumassa laajemman ympäristömerkin puoleen hiilijalanjäljen sijaan.  HK tekee sianlihan ja siipikarjan lihan laskentaa parhaillaankin.

Monessa päivän aikana kuullussa puheenvuorossa painotettiin ravitsemusasioiden liittämistä mukaan ympäristömerkintöihin. Venla Virkamäki SLLstä pohti että info-ohjaus ei tule riittämään, pitää olla tuotekohtaista tietoa, ja SLL on muun muassa vaatinut ilmastolautasmallia. "Julkisten hankintojen osuus 15% bkt:sta, joten niiden osuutta ei voida unohtaa", painotti Virkamäki. Todella tärkeä pointti tuo julkinen talous ja sen suuri valta ja vastuu edistää myös kestävää syömistä.

Sekä kansanedustaja Oras Tynkkysen että mm. Mikael Fogelholmin viesti oli että paras tulos saadaan kun annetaan kuluttajalle valinnan varaa ja vaihtoehtoja vapaaehtoisesti toteuttaa ympäristön kannalta hyviä valintoja.  Lisää merkintöjä siis?? 

- Ei, toivotaan, että saadaan Suomeen yksi läpinäkyvä, todennettava ja kaikille yhtenäisen laskentamallin tarjoava merkintä.