Ravitsemussuosituksiin mukaan ympäristönäkökulma?

Maailma kohtaa syömisen ja ruokavalintojen suhteen suuria haasteita tulevaisuudessa, joudumme ottamaan näihin kantaa joka päivä. Ruoan terveellisyys on must, mutta toinen suurimmista lähitulevaisuuden kysymyksistä on, miten saamme vähennettyä ruokailusta tulevia ilmasto ja ympäristöpäästöjä. Tietoa ja suosituksia tulee monesta tuutista, mutta virallisia suosituksia on pääsääntöisesti vain ravitsemuksen osalta.

Parhaillaan ollaan uudistamassa Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, ja Suomessakin aloitetaan pian kansallisten suositusten uudistaminen - jahka nähdään mihin suuntaan pohjoismaiset kehittyvät. Ravitsemussuositusten uudistamisen yhteydessä olisi syytä ottaa kantaa ympäristöystävälliseen syömiseen, sillä terveellinen ja ympäristöystävällinen syöminen kulkevat lähes käsi kädessä.

Ravinnon osuus yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista on neljännes. Kun huomioidaan myös rehevöityminen, happamoituminen ja luonnon monimuotoisuuden muutokset, on ravinnon osuus kulutuksen kaikista ympäristövaikutuksista yli kolmannes: enemmän kuin asumisen ja liikkumisen. Meille teollisuusmaille on asetettu 80% päästövähennystavoitteet vuoteen 2050; tähän pääseminen edellyttää suuria muutoksia myös jokapäiväisissä ruokavalinnoissamme ja syömisessä!

Ilmastoystävällinen syöminen on yhtä kuin terveellinen syöminen. Ne eivät ole keskenään ristiriidassa, päinvastoin. Suomalaisiin raaka-aineisiin ja ruokakulttuuriin perustuva ruokavalio antaa erinomaisen perustan niin terveelliseen kuin ympäristöystävälliseen ruokavalioon.

Pohjoismaisilla ja kansallisilla suosituksilla on merkittävä vaikutus niin yksityiseen kuin erityisesti julkiseen ruokailuun, joka ainakin Suomessa noudattaa esimerkillisesti kansallisia ravitsemussuosituksia. Olisi suuri merkitys sillä, jos suosituksissa otettaisi kantaa ympäristöystävällisiin ja kestäviin ruokavalintoihin, sillä pienikin muutos julkisella puolella aiheuttaa suuria kerrannaisvaikutuksia ympäristöön.

Me suomalaiset olemme jo kerran tehneet mahdottomasta mahdollisen: olemme vähentäneet huikeasti sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta viimeisen 40 vuoden aikana pääosin ruokavalion muutoksella. Voimme tehdä saman ympäristön puolesta, jos haluamme. Jo se, että söisimme nykyisten ravitsemussuositusten mukaan, tuottaisi MTT:n tutkimuksen mukaan 16% vähemmän ilmastopäästöjä kuin keskiverto suomalaisen sekasyöjän ruokavalio.

Ympäristömyötäisestä syömisestä on tehtävä samanlainen normi kuin terveellisestäkin syömisestä; sitä paitsi hyvin syöminen ilmaston ja itsensä kannalta antaa myös hyvän mielen.