keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Vähemmästä viisaammin - KULTU ohjelma luovutettiin tänään

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma KULTU luovutettiin tänään ympäristöministeri Ville Niinistölle. Uusi ohjelmaesitys korostaa erityisesti uusia vihreän talouden mahdollisuuksia ja valtion roolia hiilijalanjäljen vähentämistalkoissa. Ohjelmaa voidaan pitää päivityksenä vuonna 2005 tehdystä ohjelmasta.


KULTU-ohjelma lähtee kulutustematiikasta, kulutuksen ilmasto- ja ympäristöpäästöjen vähentämisestä. Yksityinen kuluttaja voi pienentää 25–40 % hiilijalanjälkeään viisailla valinnoilla ja kohtuullisemmalla kulutuksella. Yksityisautoilun vähentäminen, asuinpinta-alan järkevöittäminen, energialähteiden valinta, ulkomaanmatkailun vähentäminen ja kasvipainotteinen ruokavalio ovat ne toimet, joilla on suurimmat vaikutukset hiilijalanjälkeemme.

Kultu-ohjelmaesitys painottaa erityisesti julkisen sektorin etunojaa, julkisen sektorin on näytettävä esimerkkiä. Poliittinen tahtotila on käännettävä kaikilla sektoreilla päästöjen leikkaamiseksi ja talouden virherryttämiseksi. Ruoan osalta ohjelmaesitys nostaa julkisten ruokapalveluiden roolia; niiden on otettava käyttöön vähäpäästöiset terveelliset ateriat. Näihin päästään vain jos hankintakriteerit muokataan kestävät valinnat mahdollistaviksi.

Vihreän talouden varoista rahoitetaan ohjelmassa kahdeksan kokeiluhanketta, jotka luovat uusia käytänteitä ja konkreettisia aloitteita vähähiilisempään asumiseen, liikkumiseen ja ruokailuun. Ruoan osalta uskotaan, että kun julkiset ammattikeittiöt aloittavat kestävän syömisen muutoksen, leviää se koulujen ja työpaikkojen kautta koteihinkin. Meillä on ainutlaatuisen laaja julkisen ruokapalveluiden sektori Suomessa, joka tarjoaa noin 2 miljoonaa ateriaa arkipäivisin. Potentiaalia siis riittää esimerkin luomiseen ja kestävämpien tuotteiden kilpailuttamiseen.

Ministeri Niinistö korosti tänään julkisten hankintojen laatukriteerejä, niiden muokkaamista kestäviä valintoja edistämään. On tarpeen tehdä poliittisia päätöksiä, joilla ohjataan systeemisiin ratkaisuihin ja talouselämää kehittämään sellaisia tuotteita ja palveluita että nämä ratkaisut onnistuvat. Kysyntä ja hankintakriteerit luovat painetta tuotanto, jalostus- ja tuotekehityspäähän. Kulutus imee tuotannon muutokseen. Niinistö korosti ohjelman osuvan oikeaan, sillä kulutuksen "juttu" on juuri asumisessa, liikkumisessa ja ruokailussa - "kuten ruotsalaiset sanovat: tre B menar biff-bostad-bilen".

Vähemmästä on pystyttävä viisaammilla keinoilla tekemään kestävä arki kaikissa näissä kolmessa suurimassa kulutuksen ilmastojäljen jättäjässä.

Ohjelma lähtee nyt kuulemiskierrokselle ja sen jälkeen käydään kunkin ministeriön kanssa keskustelut miten konkreettiset toimenpiteet pannaan toimeen. Ohjelman ehdotukset tullaan ottamaan huomioon myös ilmastolain valmistelussa.

Ohjelma ja tiedotteet sekä kokeiluhankelista tästä YM:n sivulta

torstai 3. toukokuuta 2012

"Tarjolla tänään brasilialaista broileria" - alkuperämaan ilmoittamiseen tulossa tiukennuksia


Tuottajat ja elintarviketyöntekijät tempaisivat pari viikkoa sitten ruokakauppojen edustalla ja kysyivät mielipiteitä ruoan alkuperämerkinnöistä. Peräti 10 000 suomalaista haastateltiin. Suuri osa vastaajista halusi tarkennuksia ruoan alkuperämerkintöihin, varsinkin liha- ja kalatuotteisiin.
En tiedä miten kysely oli tehty, johdateltiinko kuluttajia tms., mutta joka tapauksessa yli 93% sanoi suomalaiselta kuulostavan tuotemerkin käytön olevan harhaanjohtamista, jos tuotteen valmistusmaa ei olekaan Suomi tai kun pääraaka-aine on ulkomainen.  ks tiedote
Voimassa oleva lainsäädäntö sanoo, että elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan. Toimivatko siis jotkut yritykset lain vastaisesti?
Ohessa broilerinlihapaketti, joka on "valmistettu Suomessa". Lihan alkuperän on näin ollen oltava Suomi, koska se ei muutu suomalaiseksi vähäisen valmistuksen (esim suolauksen) takia, tästä Eviran hyvä ohje. Minä kuluttajana oletan sen siis olevan suomalaista kun ei muuta sanota.
Haastatellut kuluttajat esittivät lääkkeksi puutteellisiin alkuperämerkintöihin ensijaisesti lainsäädäntöä. Suomi ei voi tehdä kansallista lainsäädäntöä pakatun ruoan alkuperämerkinnöistä, sillä asia on kuuluu ns. "harmonisoidun lainsäädännön piiriin", eli pääosin lainsäädäntö tehdään EUssa (paitsi katso ihan lopusta - pakkaamattoman ruoan osalta voidaan säätää itse). Komissio ei hyväksy kansallisia virityksiä. Mutta EU:ssa tapahtuu paljon juuri nyt alkuperämerkintöjen suhteen.
Uusi EU:n asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (kuluttajainformaatioasetus) tuli voimaan viime vuoden lopussa. Asetus vaikuttaa merkittävästi juuri alkuperän ilmoittamiseen. Uudessa asetuksessa alkuperämaan ilmoittamisvelvollisuutta laajennetaan asteittain mm maitoon ja muihinkin kuin naudanlihaa. Yleinen vaatimus on sama kuin nyt voimassa olevassa lainsäädännössä eli elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen johtaa kuluttajaa harhaan. Teollisuudella on 3 vuotta siirtymäaikaa pistää merkinnät asetuksen mukaiseen kuntoon.

Naudanlihan osalta on jo vuosia ollut omat tarkat alkuperämerkintäsäännöt ja ne säilyvät. Nyt uutena merkittävänä asiana asetus määrää, että alkuperämaa on ilmoitettava myös sianlihassa, lampaan- ja vuohenlihassa sekä siipikarjanlihassa (tuore, jäähdytetty, jäädytetty liha). Parhaillaan pohditaan mikä on alkuperämaa; onko se esim. syntymä-, kasvatus vai teurastusmaa. Liha nimittäin seilaa varsinkin Keski-Euroopassa maiden väliä aivan erilailla kuin meillä täällä Suomessa. Komissio tutkii myös miten lihan alkuperämaa ilmoitetaan erilaisissa lihaa sisältävissä elintarvikkeissa esim. raakalihavalmisteissa ja useasta ainesosasta koostuvissa elintarvikkeissa, joissa liha on ainesosana, mutta ei välttämättä pääainesosana.
 
Uusi kuluttajainformaatioasetus sanoo, että kun elintarvikkeen alkuperämaa ilmoitetaan eikä se ole sama kuin pääainesosan alkuperämaa, myös pääainesosan alkuperämaa imoitettava. Esimerkiksi juustosta, joka on suomalaisen brändin alla tehty, mutta joka on valmistettu virolaisesta maidosta, täytyy ilmoittaa maidon alkuperämaa. Vaihtoehtoisia tapoja ilmoittamiseen on, tarkat säännöt pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta saadaan ensi vuoden lopussa.

Hyvät uutiset loppuun:) Kansallisesti me voimme säätää kuitenkin jotakin. Kansallisia säädöksiä voidaan antaa pakkaamattomista elintarvikkeista, esim lihasta (miten pakkaamattoman lihan alkuperämaa on ilmoitettava). Siispä esimerkiksi ammattikeittiöiden tarjoileman lihan alkuperämaan ilmoittamisesta voidaan säätää tarkemmin. Olisiko hyvä, että kun seuraavan kerran menet syömään koulun tai työpaikan ruokalaan, olisi linjastossa kyltti, joka ilmoittaa että "Tänään tarjottava broileri tulee Brasiliasta"? 
Siis jos se tulisi sieltä (ja usein se tulee).