McDonald´s tiskin takana tiukat laatustandardit- suomalaiset tuotteet vähissä

McDonald´silla syö joka päivä
prosentti maailman väestöstä

McDonald´s myy joka sekunti 75 hampurilaista, kertoo Business Insider. Ensi vuonna joka ikinen päivä avataan uusi McDonald´s Kiinassa. Miten ihmessä laadunvarmistus ja - konseptointi toimii tässä jättiyhtiössä?

Pääsin jokin aika sitten käymään Suomen McDonald´sin tiskin toisella puolella. McDonalds on varmasti elintarvikealan yksi tiukimpia laatupolitiikan harjoittajia globaalisti.

Päästäkseen toimittamaan McDonalsille tuotteita on tuottajan saavutettava mm. ISO 9001, 22000 ja 22002-1 standardien vaatimukset ja lisäksi McDonalsin itsensä asettamat laatuvaatimukset, jotka ovat korkeampia kuin yleisesti elintarvikealalla käytetyt BRC ja IFS -standardit. Näiden lisäksi tuottajan volyymin on oltava riittävän suurta, ja - hinta kohdillaan. Siinäpä riittävästi esteitä suomalaisille tuottajille ja toimittajille?

Tsekkasin Suomen McDonaldsin raaka-aineiden ja ruoan toimittajat. Tunnen tasan yhden maatilatuottajan Suomesta, joka toimittaa suoraan tuotteitaan McDonald´sille ja se on Vehviläisen sipulitila Savosta. Vehviläinen on palkittu Vuoden maatilana, eli sillä on poikkeuksellisen vahva laatujohtamisen osaaminen. Raaka-aineista tulee Suomesta sipulin lisäksi neljä/viisi.

Naudanliha Puolasta, juusto Espanjasta,
ruisleipä ja ehkä salaatit Suomesta

Kun syöt seuraavaksi Mäkkärillä, voit olla varma, että sämpylät ja ruisleipä sekä maito tulevat Suomesta ja mahdollisesti myös siis sipuli ja jäävuorisalaatti + kurkku (jos satoa on tullut riittävästi), myös kahvi ja virvoitusjuomat on tehty Suomessa. Muut pääraaka-aineet tulevat kaikki muualta, suunnilleen näin:
peruna Hollanti, naudanliha Puola, kananliha Tanska, juusto Espanja, kala Tanska (MSC sertifioitua), pirtelö ja jäätelö Saksa

Suomen McDonald´s on tehnyt työtä ravitsemuksellisen laadun parantamiseksi tietäen suomalaisia uhkaavan ylipainon ja veri- ja sydäntaudit sekä pikaruoka-aterioiden huonon ravitsemuslaadun maineen. Yhtiö on päättänyt mm. jo vuosia sitten, että se käyttää Suomessa vain Pan-Suolaa; ja suolaa käytetään huomattavasti vähemmän kuin muualla maailmassa. Lisäksi kovan rasvan määrää on vähennetty useissa tuotteissa. Parannukset eivät silti tee vielä pikaruoka-annoksista aivan jokapäiväistä "terveysruokaa", mutta suunta on oikea. Ei ole nimittäin ihan sama mitä noin prosentti maailman väestöstä syö päivittäin (McDonald'sissa syö joka päivä noin 68 miljoonaa ihmistä).

"Saa syödä" - hanke. Taloyhtiön herkkupesästä ruokahävikin ratkaisija?

Joko sinä näet painajaisia mitä teet kaikella sillä joulun herkkupöydästä ylijääneellä ruoalla? Mikset pistäisi hyvää kiertämään, tai ainakin kokeilisi mitä tähteistä voit tuunata? 

Herkkupesä: lisää blogissa

Saa Syödä -hankkeessa  

on syksyn mittaan kokeiltu uutta tapaa jakaa ylijäänyt ruoka eräässä kerrostaloyhtiössä Helsingissä. Asukkaat ovat voineet viedä omia ylijäämäruokiaan alakerran kylmiössä olevaan "herkkupesään" ja noutaa sieltä taas itselleen sopivia eineitä. Lähikauppias on tuonut kaupastaan useamman kerran täydennystä ja pitänyt ajatuksesta, että ruokaa ei ole tarvinnut heittää roskiin. Parin kuukauden kuluttua saamme kuulla miten herkkupesä on toiminut. Luulisi, että esim. opiskelija-asuntolaan tai vastaavaan ko toimintamalli olisi varsin hyvä.

Saa Syödä - hävikkihankkeessa on tehty mahtavat nettisivut, joissa kerrotaan tietoa hävikistä, kokeilusta, oikeasta ruoan säilytyksestä. Ja mikä hienointa, sivuilla on reseptihaku, jonne voit syöttää vaikka joulun ylijäämäraaka-aineita ja jalostaa niistä ihan uusia ruokaelämyksiä. Herkkupesän blogista voit seurata kokeilun tunnelmia ja menestymistä.

Hanke on osa Kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU2)"Vähemmästä viisaammin" ohjelmaa. Toteuttajina ovat MTT, Motiva ja Palmu Inc. Finland Oy. 

Saa syödä - ruokahävikkihanke:

www.saasyödä.fi