Sikatilalla terveydenhuoltokäynnillä

Pääsi virkamies kerrankin ruoan alkulähteille.
Täytyy sanoa että kyllä oli hieno kokemus!
Kävimme katsomassa isoa porsastuotantosikalaa lakeuksilla. Käynnin tarkoituksena oli käytännössä nähdä mihin uusi kansallinen sianlihan tuotannon laatujärjestelmä ensi keväänä oikein perustuu.

Suomessa ruokaketjussa on jo vuosia ollut käytäntönä hoidaa asiat ennalta eikä korjailla virheitä kalliilla hinnalla perästäpäin. Niinpä sianlihan tuotantoketjussa on ollut ennakoivan terveydenhuollon järjestelmä jo jonkin aikaa. Tilakäynnillä demonstroitiin sikojen terveydenhuoltojärjestelmän ydintä eli terveydenhuoltokäyntiä. Suomalaisille sikatiloille tehdään vuodessa noin 7700 terveydenhuoltokäyntiä. Eli noin neljä käyntiä jokaiselle tilalle vuodessa. Sikatiloista melkein kaikki kuuluvat terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Terveydenhuoltokäyntien lisäksi tehdään normaalit eläinkäärin käynnit ja kunnan eläinlääkärin tarkastuskäynnit (eläinsuojelutarkastuksia).

Tilan kanssa käytiin pitkä keskustelu kannattavuudesta - tai pikemminkin kannattamattomuudesta johtuen mm. huikeasta rehun hinnan noususta. Ennakoiva terveydenhuoltotyö on yksi tekijä kannattavuudessa; monet sairaudet on pystytty saneeraamaan kokonaan pois - terve eläin tuottaa paremmin. Hyvän terveystilanteen ansiosta eläinten lääkitsemistarve on saatu pidettyä kohtuullisena. Suomessa lääkkeitä ei käytetä rehun seassa varmuuden vuoksi vaan lääkintä on aina eläin ja tapauskohtaista, tässäkin on siis kustannusten säästöä. Eläinlääkkeiden käyttömme onkin maailman mittakaavassa erittäin vähäistä.

Terveydenhuoltokäynnin aikana sikatilalta katsotaan läpi monta asiaa. Käynti kestää noin 2 tuntia. Jokaisella terveydenhuoltokäynnillä kertyy tietojärjestelmään noin 170 havaintoa tilan ja eläinten olosuhteista. Erityisesti tallennetaan tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät käytännöt. Raporttiin kirjataan eläinten kuolleisuus, tarkistetaan virikkeiden käyttö (virikkeiden käyttö on tärkeimpiä hännänpurennan ehkäisytoimia), käydään läpi tautitilanne, kirjataan havainnot yksittäisistä eläimistä, tarkistetaan lääkkeiden oikea säilytys jne.

Terveydenhuoltokäynnillä katsastetaan eläinten hyvinvointia laajasti. Koko hyvinvoinnin käsite on itse asiassa melko mutkikas. Eläinsuojelulain täyttyminen ei automaattisesti ole tae eläimen hyvinvoinnille, sillä eläinsuojelulaki antaa raamit eläimen rakennetulle lähiympäristölle eikä mittaa varsinaisesti eläimen hyvinvointia. Tämän vuoksi EU eläinten hyvinvointistrategia -prosessin yhteydessä on kehitetty eläintä mittaavat hyvinvoinnin indikaattorit (Welfare Qality). Nämä ovat 1) lajille ominainen käyttäytyminen, 2) oikea ruokinta, 3) hyvät olosuhteet, 4) hyvä terveys. Nyt näitä neljää indikaattoria seurataan myös jokaisella terveydenhuoltokäynnillä.

Suomessa tuotantosika voi hyvin, ainakin Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että teuraaksi kasvatettavien sikojen hyvinvoinnin taso on Suomessa selkeästi korkeampi kuin vertailumaissa. Tutkimushankkeen kotisivu: www.finnishpigwq.edublogs.org

Olisiko vihdoin syytä kertoa kuluttajille, meille tavallisille makkaranpurijoille, mitä suomalaisella sikatilalla ja sikaketjussa tehdään, jotta eläin voi hyvin, tuotteet ovat turvallisia ja miten ympäristöasiat hoidetaan? Tänä vuonna sikojen terveydenhuoltotyö kirjoitetaan laatujärjestelmän muotoon, jotta se voidaan todentaa (auditoida). Sitten siitä voidaan kertoa laajemmin ja luotettavasti myös kuluttajille.
Kai haluaisit tietää miten ja missä syömäsi sianliha on tuotettu?

Nyt viikonloppuna on mahdollisuus tutustua tiloihin, joista ruoka tulee: Tässä linkki tiloille
Kannattaa hyödyntää tämä mahdollisuus!

(Kokous)keksit verolle pantava?

Hallitus päätti ohjelmassaan selvittää makeisten ja jäätelön valmisteveron korvaamista sokeriverolla. Veron piti tulla voimaan jo ensi vuonna, mutta ehtinee vasta 2014. Työryhmä on asiaa käsitellyt, ja julkaissut perusteellisessa väliraporttissa esityksensä.

Voimassa oleva makeisvero (sis.virvoitusjuomaveron) kannetaan tällä hetkellä makeisista, jäätelöstä ja suklaasta sekä virvoitusjuomista. Esitys on, että nykyistä makeisveropohjaa laajennettaisi leipiin ja kekseihin, ja myös maitotuotteisiin (esim jugurtit), joissa laktoosia on yli 5% (maitosokeri). Veron suuruudesta ei ole vielä tietoa. Erityisiä kysymyksiä on noussut pullotetusta vedestä (ulkopuolelle?), makeutusaineista , hunajasta ("luontainen" mutta mono- ja disakkarideja täynnä).

Nykyinen valmisteveron peruste on täysin fiskaalinen, valtion kassaan piti saada täytettä 100 miljoonaa. - vero on tuottanut jo 134 miljoonaa. Nykyisen makeisveron suuri "synti" on se, että se on syrjivä: esim. suklaapatukkaa verotetaan mutta ei suklaakeksiä.

Sokeriverotyöryhmä asetti uudeksi peruskriteeriksi terveysperusteet. Syystä.  Sokeri ei ole vain tyhjien kaloreiden lähde aiheuttaen lihavuutta ja 2-tyypin diabetesta, mutta myös osallinen elintapasairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään. Elintapasairauksiin kuolee maailmassa nykyään enemmän ihmisiä kuin infektiosairauksiin. Elintapasairauksissa syyttävä sormi osoittaa vähäiseen liikunnan lisäksi tupakkaan ja viinaan, joita verotetaan ja säädellään - kolmas tekijä on ruoka, jota harvoissa maissa verotetaan terveysperustaisesti. Eräät johtavat lihavuustutkijat USAsta esittivät vuoden alussa Nature -lehdessä, että sokeri pitäisi verottaa ja kontorolloida kuten alkoholia. Viite HuffingtonPost

Sokeriverotyöryhmän väliraportissa esitellään viisi vaihtoehtoista mallia, joista kaksi valitaan myöhemmin jatkotarkasteluun. Raportti esittää, että veroa kannettaisi kokonaissokeripitoisuuden tai lisätyn sokerin perusteella. Vaihtoehtoina voisi olla myös nykyisen makeisveron kehittäminen, arvonlisäverotus tai makeisveron ja sokeriveron yhdistelmä.

Työryhmän loppuraportti julkaistaan marraskuussa. Suomi ei ole ainut maa missä ruoan terveysperustaista verottamista mietitään. Yritän koostaa muiden maiden ruokaveroista jutun tuonnempana.