Ruuan jäljitettävyyttä Norjan malliin, huikeaa!

Ohessa Ruokatiedon juttu norjalaisesta ruoan jäljitettävyysjärjestelmästä:

Ruuan jäljitettävyys halutaan Norjassa aukottomaksi tietojärjestelmän avulla .

I was in Heaven - olin tuohon systeemiin tutustumassa. Ja vaikka se on vasta testivaiheessa niin, täytyy sanoa että kateeksi käy, jotain tällaista olisi hienoa nähdä myös Suomessa. Ei sen puoleen etteikö meillä lakisääteinen jäljitettävyys ole kunnossa, mutta nopeaa järjestelmää, jolla voidaan jäljittää raaka-aine loppuun saakka (tai siis tiettyyn erään saakka) ei ole olemassa.

Kaiken takana on tietysti raha. Järjestelmän porkkana on antaa lisäarvoa yrityksille. On tärkeää tietää mistä tuote on tullut, mutta yhtä tärkeää on tietää mistä se ei ole tullut! Esim. skandaalien ja takaisinvetojen yhteydessä koko tuotantohaaraa ei vedetä takaisin / menetä mainettaan, vain ainoastaan todellinen lähde. Kustannukset takaisinvedosta ja vahingosta on myös siten mahdollista vyöryttää oikeaan osoitteeseen. 

Suomeen on jo pitkään suunniteltu vastuullisen tuotantotavan todentavaa jäljitettävyysjärjestelmää, tarve olisi suurin liha-alalla, josta Norjankin järjestelmä sai alkunsa. Norjan järjestelmä on puhtaasti jäljitettävyysjärjestelmä, jonka päälle rakennettavilla sovelluksilla teollisuus voi lisätä kuluttajaa kiinnostavaa tietoa tuotteisiinsa (vaikka eläinten hyvinvoinnista) tai antaa tietoa kuluttajalle muilla tavoin ko. asioista. Järjestelmän avulla voidaan todistaa missä tuotteet ovat liikkuneet. 

Näin omin silmin miten tietyn tuotteen raaka-aineen "jäljitettävyyspuu" tai vuokaavio syntyi, se saatiin  myös kulkemaan kartalle (eli raaka-aineen fyysiset liikkeet voidaan nähdä kartalta). Käy katsomassa lisää tästä linkistä. 

Norjan valtion satsaus n. 2,5 miljoonaa € on älyttömän pieni summa kun miettii mitä hyötyä ko järjestelmästä on ja vertaa sitä esim niihin rahoihin joita olemme vuosia MMMstäkin aiheeseen laittaneet. Kysyin ko. vastuuhenkilöiltä olisiko tämä database/alusta ostettavissa Suomeen ja vastaus oli että tottakai, "sitähän tässä yritetäänkin että kaikilla meillä (Pohjoismaissa/Euroopassa) olisi samanlaiset systeemit". Järjestelmään tulee myös tuontiruoka, norjalaiset käyttävät 70%sti ulkomaisia kasviksia.  

Jäämiä vai ei? Jorinaa kasvinsuojeluaineiden jäämistä

Ake, Make, Pera ja muut uskolliset lukijani, en ole hävinnyt vaikka kirjoitustahti onkin hieman laantunut. Olen tässä perehtynyt uusiin tehtävääni, ja vihdoin niistä uskallan teille vähän avautua. Ruoan vastuullisuuden ja jäljitettävyyden lisäksi tärähti eteeni kasvinsuojeluainejäämien ihmeellinen maailma. Monimutkainen mutta erittäin mielenkiintoinen asiakokonaisuus...


Tietysti ensimmäisenä tulee mieleen, että kuinka paljon niitä jäämiä lautasellamme oikein on ja miten voisi syödä, ettei niitä juurikaan olisi?

Sallituissa rajoissa olevia määriä
jäämiä löytyy eniten mansikoista 

Suomessa tutkitaan vuosittain noin 2000 elintarviketta kasvinsuojeluaineiden (torjunta-aineiden) jäämien varalta. Jäämiä tutkitaan EU:n valvontaohjelman mukaisesti ja sen lisäksi valvontaa tehdään riskien perusteella, eli valvontaa kohdennetaan tiettyihin jo ennestään tunnettuihin tuotteisiin, joissa on ollut jäämäongelmia. Näytteitä ottavat kuntien terveystarkastajat, tullin ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tarkastajat.

Vuoden 2009 ja alustavien 2010 tulosten perusteella näyttää siltä että, suurin osa (n 60%) suomalaisten suihin tarkoitetuista satunnaisnäytteenotolla otetuista elintarvikkeista sisältää kasvinsuojeluainejäämiä mutta vain muutama prosentti (noin 4%) sisältää niitä liikaa eli on määräysten vastaisia. (Noista 4 % määräystenvastaisuuksista noin 1/10 osa on sellaisia, että ne voivat teoriassa olla haitallisia ihmisille (eli vain 0,4 % kaikista tutkimuksista) ja loput 9/10 osaa ei aiheuta kuluttajalle vaaraa, selvennetään minulle Evirasta).

Pitäisikö meilläkin julkistaa vuosittain Dirty Dosen eli tutkimusten perusteella tehty "mustalista" tuotteista, jotka sisältävät eniten kasvinsuojeluaineiden jäämiä? Ja toisessa listassa olisi ne raaka-aineet missä jäämiä on vähiten?

Pikainen nyrkkisääntö (viimeisten jäämätutkimusten mukaan) olisi suunnilleen tämä jos on huolestunut jäämistä eikä niitä halua saada:
- Luomutuotteet eivät pääsääntöisesti sisällä kasvinsuojeluaineiden jäämiä.
- Suomessa tuotetut tuotteet sisältävät vähemmän jäämiä kuin EU maista peräisin olevat.
- EU maista peräisin olevat näyttävät sisältävän vähemmän jäämiä kuin kolmasmaatuotteet.
---Näin tulkitsin tuloksia.

Keskustelu käy maailmalla kuumana kasvinsuojeluaineiden yhteisvaikutuksista; sillä vaikka jäämät ovatkin alle raja-arvojen niin mitä niiden yhteisvaikutuksesta tiedetään? Euroopan Unionin komissio aloittelee työtä kumulatiivisen riskinarviointimallin kehittämiseksi.

Jäämäasiat jatkukoon toisella kertaa, pitäisikö niistä olla huolissaan?? Mitä olet mieltä? Viimeisimmät jäämävalvonnan tulokset löytyvät Eviran nettisivuilta.