Tummaa valkosipulileipää

Tässä on valkosipulileipää latvialaisittain. Kerrassaan hieno alupala. Kysyin tarjoilijalta miten nämä tehdään. Leikataan tumma leipä tangoiksi ja friteerataan tangot. Sitten sivellään valkosipulia tai raastetaan sitä päälle, siinä se. Olemme nähneet näistä täällä Jurmalassa eri versioita, mutta aina leipä on ollut friteerattua ja syntisen hyvää. Ja tummaa.

Kullan hintaa Jurmalassa

Tulipa lähdettyä Jussiksi Riikaan, ja Jurmalaan. Nyt rantatuolista on mukava naputella eilisestä ravintolakäynnistä. Ensinnäkin hintatason on kohtuullinen.

Meillä on miehen kanssa syntynyt oma käsite "kullan hinta". Ulkomailla kun ollaan, sanotaan usein että mennään katsomaan kullan hintaa. Alunperin tämä juontui yli 10 vuotta sitten matkasta Andorraan josta ostettiin vihkisormukset -ja oikeasti vertailtiin kullan hintaa. Nykyään samaa sanontaa käytämme aina kun pitää tsekkailla hintatasoa. Vähän kuin bigmac-indeksi.

Eilen siis ravintolassa kullan eli tässä tapauksessa skumpan (Freixenet) hinta 10,5 e/plo osoitti että melko mukavaa tasoa on ruoan ja juoman hinta.

"Perus"ruokaravintelin listalla oli paljon...karppia, ja silakkakin. Ja perunaa. Jälkiruokalistalla oli tämä kuvassa oleva kuulemma hyvin perinteinen ruokalaji perunalettu smetanalla höystettynä. Perunaa oli selkeästi raastettu ja kenties munamaidossa sotkettu ja pannulla paistettu, olisiko se kuitenkin ollut pannukakku? Suolainen jälkkäri, yksi riitti aikuisille, sen verran täyttävää.

Helsinki nostaa ruokakulttuurin isosti esille

Huomenna maanantaina Helsingin kaupunginhallituksen esityslistalla on kaupungin oma ruokakulttuuri-ohjelma. Kaupunginjohtaja Pajunen asetti helmikuussa työryhmän valmistelemaan asiaa. Tavoitteena on kehittää Helsingistä suomalaisen ruokakulttuurin edelläkävijä. Upea idea ja kerrassaan hieno ja rohkea veto kaupungilta! Onnittelut jo nyt!

Taustatyötä kaupungin ruokakulttuuriohjelmaan on tehty mittavasti ja benchmarkia on haettu monista suurkaupungeista, joissa ruoka on noteerattu poliittisessa päätöksenteossa. Helsingin esitys, josta huomenna päätetään, ottaa kokonaisvaltaista näkökulmaa ruokakulttuuriin. Esityksessä puhutaan mm. lähiruoan käytön lisäämisestä, urbaanista ruoan tuotannosta, kuntalaisten oikeudesta hyvään julkiseen ruokaan, ruoan ympäristörasituksen pienentämisestä, torien ja suoramyynnin elvyttämisestä jne. Sinne on kirjattu suoria tavoitteita, jopa hyvin kunnianhimoisiakin, liittyen mm. luomuruoan lisäämiseen.

Jos kaupungin hallitus näyttää huomenna vihreää, on se alku hienolle kaupunkikuvan kohottamiselle, kaupungin elivoiman ja kilpailukyvyn kasvulle sekä vihreämmän ja viriilimmän elämäntavan juurruttamiselle kaupungin koneistoon - Helsingistä tulee entistä vetovoimaisempi.

Haaveet toteutuu; esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi!

Kyllä nyt laulattaa; päässä vain soi "I want it all, I want it now" - and I got it all now. Esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi 2030 "Huomisen ruoka" julkaistiin eilen. Se ottaa kantaa siihen miten ja mitä me suomalaiset syömme tulevaisuudessa.

Esityksessä listataan ensimmäistä kertaa ääneen monet toimet ja päätöksiä vaativat asiat, joiden takia olen vuosia työtä tehnyt. Tuntuu että palkka vuosien tappelusta ja "huudosta" on taskussa, vihdoin. Kiitos kiitos kiitos. Siellä on kaikki:
- uudenlainen valtionhallinnon organisaatio ruoka-asioihin (Sre on tämän jo pilotoinut, hyvin toimii)
- kuluttajalle asti näkyvä jäjitettävyys- ja vastuuketju (oma tärkein työni draiveri, Laatuketjun tärkein asia)
- pk sektorille oma luukku / etujärjestö tai ainakin asiamies
- alueellinen huoltovarmuus tunnustetaan valtakunnallisen tueksi
- ruoan ja sen tekijöiden arvostuksen kohottaminen (Sre:n pääasia)
- kouluruokailun ja muun julk ruokailun laadun parantaminen
- terveysviestinnän nykyaikaistaminen
- kotitalouden opetuksen vahvistaminen ja aikaistaminen (nyt mennään juuri väärään suuntaan)
- lasten ja nuorten aktivointi, ruokaan käsiksi, itse tekemään
- julkisen ruokapalvelun rooli kestävyyden edistämisessä (sre pääteema vuonna 2010)
- ympäristövastuullisen syömisen viestintä mm. sos mediassa (Sre tekee syksyllä.. En kerro enempää)
- ruokasektorin imagon ja kuluttajien tietämyksen parantaminen (Laatuketjun ydintä)
- ruoka on kokonaisvaltaista hyvinvointia
- maku on 1. asia!!
- positiiviset verokannusteet kalalle, vihanneksille, hedelmille, marjoille (saadaanko 0%-alvi ensi hallituskaudella?)
- kouluhedelmä/päiväkotihedelmä (marja) osaksi jokaista arkipäivää
... Ja monta muuta asiaa.

Listasta jo näkyy että esitys ruokastrategiaksi ei olekaan maatalouspolitiikkaa, vaan ruokapolitiikkaa - ensimmäistä kertaa.
Kyllä nyt tuli kannustetta virkamiehen tylsään :) elämään - jaksaa kun tietää että oikeita asioita tapahtuu.
Eiku käärimään hihat. Jihaa.
www.mmm.fi

EU puhuu jäljitettävyydestä - koska Suomi?

Olen puhunut ja pulissut ruoan jäljitettävyydestä viimeiset kahdeksan vuotta. Ja ihmetellyt miksi Suomessa, joka on kuin pieni saari, ei osata/haluta hyödyntää suhteellisen helposti toteutettavaa jäljitettävyyden mahdollisuutta markkinaetuna. Kyllä, nyt sanot että jäljitettävyyshän on pakollista (yksi taaksepäin ruokaketjussa ja yksi eteenpäin periaatteella). Se on pakollista ruokaketjun toimijoille mutta minä kuluttajana en juurikaan voi saada tietoa ruokani alkuperästä, vaikka haluankin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tällä viikolla vietetään EU:n Veterinary Weekiä Brysselissä. Aiheena on jäljitettävyys.
Aiheesta löytyy myös kaksi suomenkielistä videota:
http://ec.europa.eu/food/animal/identification/videos/FI.wmv
http://ec.europa.eu/food/animal/identification/videos/AT_FI.wmv

Muutamia rohkaisevia esimerkkejä löytyy Suomestakin, mutta jäljitettävyyden vieminen kuluttajalle asti on vielä lapsen kengissä. Miksi? Siksi että meidän ei ole vielä tarvinnut todistaa kuluttajille että ruokaketju toimii luotettavasti ja yhteistyössä - toivottavasti ei näin koskaan käykään. Mutta voisimmeko joskus mennä etujoukoissa, ja luoda järjestelmän, jolla todennetaan suomalainen ruoan tuotantotapa, vastuullinen ja kestävä tuotanto. Kaikki tiedot ja systeemit tämän luomiseen olisi jo olemassa, tarvitaan ainoastaan ruokaketjun yhteinen päätös. Suomessa, insinööritaidon suurmaassa, ko systeemin luominen (jota videoissakin esitetään) olisi pikku juttu.

Matti Jämsen Bocus d'Or kisaan!

Keittiömestari Matti Jämsen (30) sijoittui kuudenneksi 7.-8.6. Genevessä käydyssä Bocuse d'Or Euroopan karsintakilpailussa. Hienolla suorituksellaan Jämsen varmisti finaalipaikan maailmankuuluun Bocuse d’Or -kilpailuun, joka pidetään Lyonissa tammikuussa 2011 - kertoo Gastronomie Finlande -säätiön tiedote tänään. 

Pääsin tapaamaan Mattia toukokuussa hyvän ruoan äärellä. Matti oli äärimmäisen luottavainen ja lähti voittamaan kisaa pilke silmäkulmassa. Matti oli valmistautunut hyvin, täysipäiväistä treeniä oli vedetty tiiviisti pari kuukautta ennen karsintakisaa. Jokaisen yksityiskohdan hionta oli viety äärimmilleen ja kaikkia työvaiheita oli harjoiteltu satoja kertoja. Päivät olivat harjoitusjaksolla venyneet ympärivuorokautisiksi... huh huh.

Eilinen suoritus oikeuttaa Matin osallistumaan Bocus d´Or kisaan, joka on maailman arvostetuin ruoanvalmistuskilpailu. Se järjestetään joka toinen vuosi Lyonissa. Suomen paras sijoitus on vuodelta 1999, jolloin Michael Björklund sijoittui viidenneksi. Loppukilpailuun vuonna 2011 osallistuu 24 maata. 

Valtavasti onnea Matti, upea suoritus, nyt lomalle vähäksi aikaa ja sitten kohti Lyonia!

Levande utomhusmatkultur i Stockholm

Några snabba observationer från en vecka i Stockholm. Först, det finns mera ekologisk mat än i Finland. Min åsikt kommer från till exempel frukostbordet: där var ekologisk lax och olika slags frukter. Också mataffärer syns ha större sortiment av ekologiska produkter än vi har.

Kafé- och restaurangkulturen är lite som vid Medelhavet; alla platser är fulla av utomhuskaféer och restauranger. Det är härligt att ta ett glas vin och några småbitar (sushi, tapas etc.). Restaurangerna behöver inte vara så formella, en husvagn kan vara ett kök. Stolar och bord på gatan räcker om du har god mat att bjuda på.

Champagne! Champagne kan man dricka på varje plats, även på festområden där i Finland bjuds bara varm öl. Till exempel "Smaka på Stockholmfesten" hade ett champagnestånd. Okej, kanske här i Stockholm lever mera miljonärer än i Finland. Champagnekulturen har utvecklats starkt under de senaste åren här i Sthlm. Finland följer efter Sverige i den här saken. Och också den här saken: för i tiden söp svenskarna bara i helgen, nu dricker dom även på vardagar och fortfarande på helgen.

Människor dricker och äter mera utomhus. När det är en vacker dag, är många ute och har picknick, även mitt i veckan. Matkryssningar är mycket populära, speciellt företag utnyttjar kryssningar ofta.

PS. Den här veckan har varit speciell för dom som har slutat gymnasiet. Det har varit flera tiotals lastbilar som kör med festande tonåringar. Och de var mycket berusade och badade i Sergelstorgs fontän...

Kotitalouden oppitunteja eikä valinnaisuutta lisätä, plääh

Peruskoulun opetussuunnitelma menee uusiksi.  Mutta ei niin kuin piti, sillä kotitalousopetus ei saanut lisää tunteja eikä valinnaisuutta. Kotitalousopetuksen näkökulmasta valinnaisuus vähenee ja rajoittuu. Kotitalousopetukselle jää entinen 3 vuosiviikkotuntia, mutta valinnaisuus on rajoitettua tai enemmän ohjattua aikaisempaan verrattuna. Kotitalous on oppilailta kokemuksia kysyttäessä liikunnan ohella mieluisin oppiaine. Että näin.

Liikuntaa lisätään ja tervystietoa vähennetään. No joku sopu ja balanssi oppiainejakoon piti löytää, mutta silti, ymmärrys ei riitä köksänopetuksen vähäiseen määrään. Siellä jos missä opitaan elämää varten!

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle tiistaina. Esitys menee lausunnoille ja sitten eduskuntaan.

Ruokaa ja rakkautta Tukholmassa

Kun ruokapääsihteerin on vietettävä viikko Tukholmassa on siellä samaan aikaan tietenkin "Smaka på Stockholm" -viikko. Min tur:)
Ruokajuhlia vietetään Kungsträdgårdenilla keskiviikosta sunnuntaihin. Vuoden teemana on  ekologiset ruokavalinnat ja vihreät elämykset -  kuinkas muutenkaan (Sre:n vuoden teemahan on sama). Kuninkaallinen puutarha on täynnä erilaisia kojuja, ruoan ja juoman tarjoajia, suuria esiintymislavoja jne.  Onpa paikalla muun muassa Ahvenanmaankin oma ständillä, sieltä sai ostaa mm. pannukakkuja. Viikon avasi tänään maatalousministeri Erlandsson ja tukholmalaisia viihdyttivät lukuisat bändit ja kuorot sekä varsinkin ruoka- ja juomaelämykset.

Parhaillaan on menoss myös Love Stockholm viikot, jotka huipentuvat kuninkaallisiin häihin. Jokainen näyteikkuna hehkuttaa häitä, löytyy virallista hääserviisiä ja suklaata, kaiken maailman tavaraa ja päivittäin huutavat hehkuttavat milloin mitäkin. Eilen luettiin mitä kuningas antaa vävylleen lahjaksi ja tänään miksi prinsessa vieräytti kyyneleitä eilen kuulutusten jälkeen. Koko kaupunki on puunattu kauniiksi, kukkaistutukset ovat moitteettomia ja muut valmistelut ovat huipussaan. ...It's Love in the Air.

 

Tukholma näyttänyt viikon aikana muutenkin parhaat puolensa. Olen ollut todella "ulkomailla", en vain Ruotsissa. Joka kuppila on levittäytynyt kadulle, ulkoilmaterassit sohvineen ovat vallanneet kadut ja kulmat. Jos istumapaikat ovat loppuneet, on otettu lisää kansituoleja ja laitettu pari pöytää väliin, mitä sitä nyt pingottamaan - ei menisi läpi Suomessa? 
Kannattaa tulla ulkomaille Ruotsiin, ihan mahtava tunnelma, ruoka- ja seurustelumestoja on vaikka kuinka ja ruokakokemukset ovat olleet tähän asti pelkästään positiivisia .