Pitäiskö kertoa vai ei? Vastuullisuus on vaikea laji

Vastuullisuudesta on tullut olennainen osa yritysten jokaista päivää ja osittain kuluttajienkin arkea. Vastuullisuuden argumentit kuntoon -hanke pohti mitä vastuullisuus kuluttajalle merkitsee. Vastuullisuus-viestien tunkeminen kuluttajan arvojen, tiedon ja taloudellisten varojen kolmiyhteyteen vaatii osaamista. Kuluttajalle vastuullisuus on sekasoppa, jossa monet tekijät vaikuttavat samanaikaisesti siihen miten ruokavalintoja arjessa tehdään.

Vastuullisuus elää järjessä ja perinteessä, sanoo Kuulen tutkimus. Vanhoissa käytännöissä vara parempi. Tutkimuksen mukaan kuluttaja toteuttaa mielestään vastuullisuutta parhaiten valitsemalla suomalaista ruokaa, välttämällä ruokahävikkiä, lyhyillä kauppamatkoilla ja valitsemalla lähellä tuotettua.

Tammikuussa tulee ulos virallinen 'ravitsemusraamattu' eli ravitsemussuositukset. Mielenkiinnolla odotan onko vastuullisia ruokavalintoja käsitelty niissä ja miten. Ne kuitenkin ohjaavat melkein 500 miljoonan aterian valmistamista vuosittain Suomessa. Näissä julkisissa aterioista olisi huikea potentiaali, jos niitä ohjattaisi vastuullisempaan suuntaan.

Vastaus otsikkoon : Pitäiskö kertoo? Pitäis. Vaikka vastuullisuuden argumentit ja elementit ovatkin osin hukassa kuluttajalla. Viime päivien kohut Marimekon ja Iittalan tuotantoketjuissa osoittavat, että kertoa kuitenkin pitää, ennalta. Tuotantoketjujen avoimuudessa on tekemistä. Myös ruokaketjussa.

Työkaluja vastuullisuuden kehittämiseen, ruokaketjun vastuullisuuden mittarit kehittyneet

Vastuullisuus ruokaketjussa - Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään -kirja julkistettiin tänään. Ruokaketjun vastuullisuuden osa-alueet tunnistettiin parisen vuotta sitten, ja nyt nämä seitsemän osa-aluetta ovat jalostuneet edelleen.


Ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous ovat vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta.

"Nykyiset toiminta-tapamme eivät ole kestäviä" aloittavat tutkijat kirjan epistolan. Miten niitä saataisi kestävimmiksi? No ensinnäkin tunnistamalla mitä se vastuullisuus on käytännön liiketoiminnassa, mittaamalla ja parantamalla toimintoja ko. osa-alueilla.

Mittarit näissä seitsemässä osa-alueessa ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana. Mittareita on tarkennettu ja uusia kehitetty, nyt niitä on tunnistettu jo yli 80 kpl. Jokaista seitsemää vastuullisuuden aluetta käsitellään selkeän yksinkertaisesti ja konkreettisesti. Onnittelut mittareiden jäsentelystä tutkimusryhmälle.

Tutkijaryhmä kiinnitti hankkeessaan huomiota myös vastuullisuusviestintään. Jo ruokakultturiohjelma Sre:n aikana itselleni selvisi että vastuullisuus kiinnostaa mutta se koetaan vaikeaksi ymmärtää. Viestintä on kuitenkin olennainen osa vastuullista liiketoimintaa. Avoimuus, hyvien ja huonojen asioiden kertominen totuudenmukaisesti on vastuullisuutta. "Vastuullisuusviestintä on totuudenmukaista, avointa ja kokonaisvaltaista" todetaan kirjassa. Viestintä on taitolaji, ja vastuullisuusviestintä eritoten. Nykyajan kuluttajakansalainen tai kilpailijat kyllä huomaavat kun viesteissä fuulataan. Kuluttaja haluaa tutkimuksen mukaan tietoa kaikista vastuullisuuden osa-alueista; eri asia on että mitä hän sillä tiedolla tekee. Meneekö tieto käytäntöön, muutanko minä kuluttajana käyttäytymistäni kun saan lisää tietoa esim jonkun yrityksen ympäristötoimenpiteistä?

Mitä uutta? Tutkijat painottavat, että suomalaisen ruokaketjun näkökulman on oltava gloobaali. Totta. Ruokaketjumme on osa globaalia järjestelmää, vaikka toimisimme hyvinkin paikallisesti. Yhteistyötä tulisi edelleen lisätä ketjun osien kesken, varsinkin alkutuotanto tarvitsee vastuullisuuden kehittämiseen muilta apuja. Kaupan ja teollisuuden osalta nostetaan hinnanmuodostuksen avoimuus.

"Vastuullisuus yrityksissä on arvoja, tekoja ja sanoja, joissa huomioidaan sidosryhmien tarpeet paremmin ja laajemmin kuin laki edellyttää" (Ketola T. 2005)

Lue lisää MTT:n sivuilta

Aloittaako Cook it Raw uuden gastronomisen aikakauden?

Sain olla kuukausi sitten 16 maailman tähden, keittiömestarin kanssa, Suomen Lapissa kolmen päivän ajan, jossa he kokeilivat luonnon ja kulttuurin rajoja ruuanlaitossa. Paikalla oli (Michelin) tähtiä enemmän kuin taivaalla, ks postaukset syyskuusta.

Koko kokkivierailun sytykkeenä oli maailmanlajainen huoli ympäristön tilasta, ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä. Nämä maailman eturivin kokit ovat alkaneet miettiä uudelleen syömistä, sitä perustavaa laatua olevaa kysymystä kuinka ruokimme itsemme ja maailman tulevaisuudessa. Tästä mietinnästä ja kokeilusta saattaa syntyä uuden gastronomisen aikakauden alku?

Kokkiryhmä pohti tekniikan ja luonnon sekä luonnonmukaisuuden ja kestävän kehityksen merkitystä, kuinka valmistaa ateria, jolla on pienin mahdollinen ekologinen jalanjälki.

Vastaus löytyy paluusta perusasioihin, ei ainoastaan niihin vaan niiden yli, ohi. Ajatus on COOK it RAW ydintä. Ruokakulttuurin tulevaisuus on siinä kuinka yhdistämme esteettisyyden ja eettisyyden - haluamme tarjota ruokaa, jota määrittelee tietty paikka ja aika (tässä tapauksessa Lappi ja ruska). Kokit sanoivat "haluamme näyttää teille että suoraan luonnosta otetut antimet maistuvat paremmilta kuin mikään mikä on kasvatettu".

Täysin luonnonmukaiset raaka-aineet on löydettävä uudelleen. Meillä Suomessa on löydettävää - se nähtiin näiden päivien aikana. Maut olivat sellaisia että suomalainen ne kyllä tuntee - mutta on unohtanut. En ole koskaan maistanut mitään sellaista, keitto joka oli suoraan metsä, jäkälä, sienet, kaskinauris, punajuuri, riista (jänis, pyy, riekko), poron kieli...

Pitää mennä kauas että näkisi lähelle. Ihmiset olivat haltioissaan, Narisawa pyyhki kyyneleitä liikutuksesta viimeisellä illallisella esitellessään riistalientä, jota oli tehnyt. Hän oli ymmärtänyt Suomessa jotakin sukupolvien ketjusta ja luonnosta, sellaista mikä on häviämässä.

Tällaisen kokemuksen jälkeen, varsinkin kun kansainvälinen pressi kirjoitti 150 artikkelia aiheesta, ei voi sanoa muuta kuin että meillä suomalaisilla on kaikki kestävän ruokatulevaisuuden avaimet käsissämme - kunhan vain huolehdimme seuraavista sukupolvista, eli siirrämme ruokakulttuurin heille.
- Se taitaa olla meidän jokaisen ruoan kanssa työtä tekevän tärkein tehtävä.

Lue kokkivierailusta kirjoitettuja artikkeleita ympäri maailman Ruokatiedon Uutisista