Politiikkaohjelmat jääneet tehottomiksi?

Huominen Vihreä Lanka ottaa esiin hallituksen politiikkaohjelmien saamattomuuden, samaa uutisointiin jo vähän aikaa sitten. Politiikkaohjelmien ongelmana on se, että niillä ei ole rahaa ja niissä konkretian aste on vähäinen. Hmm, vähällä rahallakin saa aikaan jos liittoutuu ja innovoi, sanoisin. Mutta tosiasia on se, että politiikkaohjelmien vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.

Politiikkaohjelmia on nyt harrastettu pari vaalikautta, yhtenä johtoideana on ollut saada aikaan poikkisektoraalista yhteistyötä. Tätä en osaa mennä arvioimaan onko sitä oikeasti synnytetty, mutta ainakin ne kaksi ohjelmaa joiden kanssa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on ollut tekemisissä eli Lasten ja nuorten perheiden hyvinvoinnin ohjelma ja Terveyden edistämisen ohjelma ovat mielestäni saaneet aikaan uusia kumppanuuksia. Kumppanuudet eivät tietysti ainoastaan riitä, tarvitaan tuloksia.

Olen pariin otteeseen verrannut Sre:tä (siis ruokakulttuuriohjelmaa) näihin politiikkaohjelmiin. Sre on hallituksen ohjelma mutta sillä ei ole ollut politiikkaohjelman statusta. Sillä on ollut oma määrärahansa 500 000€ vuodessa, 1,5 henkilöä käytössään ja sanoisinko että todella hyvä poliittinen tahtotila ja tuki takanaan. Sre:lle on ollut tilausta. Se mikä erottaa Sre:n politiikkaohjelmista on ollut se että Sre on tehnyt itse. Olemme aktiivisesti itse määritelleet mitä pitää tehdä, mihin reagoida, olleet proaktiivisia, ketteriä ja kustannustehokkaita. Ja meillä ministeriöt ovat istuneet samassa pöydässä, kaikki ruokaan liittyvät 7. Olisiko Sre:stä malliksi jatkossa kun mietitään mitä politiikkaohjelmien jälkeen?