torstai 12. tammikuuta 2012

Lisää tietoa ruokapakkauksiin: mm. pakastuspäivä, lihan alkuperä ja allergeenit

 
Tuleeko ravintolassa myytävän lihan alkuperä kertoa? Miten pakkaamattoman valmisruoan (liha) alkuperä ilmoitetaan kaupan tiskillä? Häviääkö Suomesta kansalliset suolamerkinnät? Miten allergeenit ilmoitetaan? Kerrotaanko broilerin syntymaa, kasvumaa vai teurastusmaa?
- EU-tasolla pähkäillään parhaillaan EU:n Kuluttajainformaatioasetuksen toimeenpanoa. Kuluttajainformaatioasetus julkaistiin marraskuussa ja se astui voimaan joulukuussa 2011. Kansallisesti toimeenpanoa suunnitellaan lisäksi muun muassa maa- ja metsätalousministeriössä ja sen Elintarvikeneuvottelukunnan kuluttajainfotyöryhmässä.

Uudella asetuksella parannetaan kuluttajien tiedonsaantia mm. ruoan alkuperästä, sen käsittelystä, ravitsemussisällöstä, allergeeneista. Lisäksi helpotetaan pakkausten luettavuutta.

Mikä sitten muuttuu? Monikin asia mutta tässä mielestäni pari mielenkiintoisinta:
- alkuperämaa tai lähtöpaikka ilmoitettava pian naudanlihan lisäksi (art. 26.2)
  •  sianlihassa, lampaan- ja vuohenlihassa, siipikarjanlihassa (tuore, jäähdytetty, jäädytetty). Lihan alkuperän osalta, mikä on oleellinen tieto: syntymä, kasvu, teurastuspaikka?? Itse mietin, että kasvupaikka olisi se oleellisin tieto. Liha seilaa Keski-Euroopassa maasta toiseen eri tavalla kuin täällä meillä pohjoisessa. Suomessa lähin teurastamo voi olla 500 km päässä ja Keski-Euroopassa lähin teurastamo voi olla 30 km päässä, mutta eri maassa.
- pakastuspäivä on ilmoitettava (liha, raakalihavalmisteet, jalostamattomat kalastustuotteet).
- elintarvikkeen nimeä on täydennettävä seuraavilla ilmaisuilla:
  •  "sulatettu", kun tuote on varastoitu pakastettuna ja myydään sulatettuna
  •  paloista yhdistetty liha/kala", jos voi syntyä vaikutelma, että tuote tehty yhdestä liha-/kalapalasta (raakalihavalmiste, lihavalmiste, kalastustuote)
- jos makkaran kuori ei ole syötävä, siitä on ilmoitettava

pakollinen ravintoarvomerkintä tulee, ilmoitettava energia, rasvat, SAFA, hiilihydraatit, sokerit, proteiini, suola. Suolan osalta kansalliset säädökset mm. voimakassuolaisuuden ilmoittamisesta menevät uuteen syyniin.

Teollisuudella on kiire asetuksen täyttämisen kanssa, sillä vaikka siirtymäaika onkin pitkä (3-5 vuoteen), merkitsee se lähes joka ikiseen ruokapakkaukseen muutoksia. 
Kuluttajainformaatioasetus tulee näkymään parin vuoden sisällä jokaisessa ruokapöydässä tavalla tai toisella.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti