Tänään on ylikulutuspäivä. Keskiviikosta lähtien elämme loppuvuoden velaksi

Maailman tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tänään loppuun. Huomisesta lähtien luonnonvarojen kulutus ylittää niiden tuotannon. 

Suurin osa maapallon maista ottaa luonnonvarojen kulusvelkaa

Ihmiskunta tarvitsee yhteensä 1,5 maapalloa tyydyttääkseen tarpeensa. Kansakuntien välillä on suuria eroja siinä, kuluttavatko ne omat luonnonvaransa ja ”ottavat velaksi” muilta vai ”antavatko ne luottoa” muille maille.

Suomalaiset kuluttavat hyvin paljon luonnonvaroja per kapita (6,2 gha), mutta samalla Suomessa on suuri luonnon tuottokyky (12,2 gha/per kapita). Maapallon väestöstä 80% elää maissa, jotka kuluttavat yli omien luonnonvarojensa. Suomalaisten kulutus on noin 0,5 Suomea, japanilainen kuluttaa 7,1 kertaa Japanin ekologiset luonnonvarat ja sveitsiläinen neljä ”sveitsillistä”.  

Suomalaiset kuluttavat kolme maapalloa

Vaikka suomalaisten kulutus (6,2 gha) onkin alle maamme luonnon tuottokyvyn, on se globaalisti katsoen kestämätöntä. Jos maailman kaikki luonnonvarat jaettaisiin tasaisesti kaikkien maailman asukkaiden kesken, olisi jokaisella maapallon ihmisellä käytössään alle 2 globaalia hehtaaria. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, pitäisi maapalloja olla kolme.

Ylikulutus ei voi jatkua loputtomiin

Talous ja resurssien tarve kasvaa koko ajan, maailman väkiluku kasvaa, kasvihuonekaasut lisääntyvät – maapallon koko säilyy samana. Taistelu luonnonvaroista tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä ihmiskunnan hyvinvointi perustuu loppujen lopuksi luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Ylikulutus on mahdollista vain jonkin aikaa ennen kuin ekosysteemit rappeutuvat ja lopulta romahtavat. Näköpiirissä on jo nyt mm. vesipulaa, aavikoitumista, viljelysmaan köyhtymistä ja tuottokyvyn laskua, vakavaa kalakantojen ehtymistä, ylilaidunnusta, metsien häviämistä, lajien sukupuuttoa.

Action needed

Juuri nyt pitäisi toimia; tehostaa veden, energian ja materiaalien käyttöä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä, siirtyä kohtuullisempaan ja järkevämpään kulutukseen. Huoli maapallosta pitäisi olla kaikkien yhteinen. Millainen tänään syntyvän suomen kansalaisen tulevaisuus on,  jos nakerramme elämisen mahdollisuuksia maapallolla jatkuvasti? 

Suomessa ollaan valmistelemassa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, joka tavoittelee ylisukupolvisesti ja globaalin osavastuun ajatuksella kestävää tulevaisuutta. Se on konkreettinen kehikko, joka ottaa kantaa myös luonnonvarojen kestävään kulutukseen.   

Lue lisää WWFn ja YM:n tiedote

Banneri ja lähteet :  

Global Footprint Network

WWF:n Living Planet -raportti

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus - ehdotus valmiina jatkokäsittelyyn

Tämän kevään ajan valmisteltu ehdotus kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi valmistui kesäkuussa. Ehdotusta valmisteli laaja-alainen asiantuntijajoukko, mukana myös suuri joukko muita sidosryhmiä. Kiinnostusta prosessiin oli paljon, erityisen ilahduttavaa oli, että yritykset tulivat joukolla mukaan. Ehdotus viedään seuraavaksi Suomen kestävän kehityksen toimikuntaan, jossa sitä käsitellään syksyn aikana.Toimikunta päättää lopullisesta sitoumusasiakirjasta.

Tie hyvään elämään vuonna 2050?

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen ja uudenlainen lähestymistapa edistää kestävää kehitystä. 

Pääministeri Kataisen johtama Suomen kestävän kehityksen toimikunta päätti viime vuonna pyrkiä tiiviiseen yhteiskuntasitoumukseen, jossa määrittellään ylisukupolvinen kestävän kehityksen politiikkakehikko. 

Tarkoitus on saada kaikki yhteiskunnan merkittävät toimijatahot, kuten elinkeinoelämä, julkishallinto, järjestöt ja yhdistykset, tiedemaailma ja oppilaitokset, mukaan ja tekemään konkreettisia tekoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Yhteiskuntasitoumus on myös osa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen (Rio+20) päätösten kansallista toimeenpanoa.

Ehdotus kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi, " Suomi, jonka haluamme 2050", sisältää vision Suomesta 2050, kestävän kehityksen periaatteet sekä kahdeksan keskeistä tavoitetta, joiden tulee toteutua, jotta meillä ja lapsillamme on vuonna 2050 hyvän elämän mahdollisuudet. 

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi eri toimijatahoja tullaan pyytämään laajasti mukaan antamaan omia toimenpidesitoumuksiaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa kestävän kehityksen toimikunnassa.    

Uutinen aiheesta 

Läpinäkyvät lihan tuotantoketjut - uhka vai vallan mahdollisuus lihayhtiön maineelle ja liiketoiminnalle?

Ei tainnut mennä ihan nappiin vastuullisuusviestintä monella lihayhtiöillä tänään Hesarin artikkelissa, jossa käsiteltiin niiden käyttämän ulkomaisen lihan alkuperää. Ruokaketjun avaaminen ei kuulemma hyödytä lihayhtiön liiketoimintaa. Näin varmaan ennen olikin, kun kukaan ei kysellyt eikä ymmärtänyt mistä se liha tulee, mutta maailma on muuttunut. Nyt kysellään, ketjujen pitäisi olla läpinäkyviä, ja jos ei tiedetä, otetaan selvää ....

Näin sivusta seuraajana ajattelen, että lihayhtiön liiketoimintaa kyllä hyödyttäisi lisääntyvä kuluttajan luottamus heidän toimintaa ja brändejä kohtaan; toisin sanoen hyvä maine lisääntyisi ja se taas tuottaisi yritykselle lisää arvoa. 

Nykyään puhutaan kovasti raaka-aineiden jäljitettävyydestä, auditoidusta ja eettisestä toiminnasta, jossa niin ruokaketjun eläimet kuin ihmisetkin ympäristön ohella voivat hyvin. Noita yhtiöiden kommentteja lukiessa tuli kieltämättä sellainen olo, että onko jotain salattavaa kun lehtimiestä ei voi mukaan tarkastusreissulle Brasiliaan ottaa. Saiko yhtiön maine nyt kolhun?



Juhanin mulleja

Olen käynyt viimeisten vuosien aikana monissa liha-alan tuotantolaitoksissa; broilerikasvattamoissa, sikaloissa ja navetoissa, teurastamoissa ja tehtaissa. Vaikka Suomessa asiat hoidetaan pääosin superhienosti, ja vaikka kuinka toimitaan täysin lain mukaisesti ja ylikin, ja vaikka kuinka olen jonkin sortin biologi ja maatilalla melkein syntynyt, niin kyllähän se ruoan tuottaminen eläimistä aina jossain määrin kirpaisee. Se kuinka "kylmää touhua" lihan tuotanto on. Eläin on subjekti: syntymä, kasvatus (ehkä monessa eri paikassa), lopetus ja osiksi. Ja sama rundi uudelleen. Ja uudelleen. Siinä ei tunteilla pelata.

Olemme niin etääntyneitä lihantuotantoketjusta (ja muistakin ruokaketjuista), että täysin luonnollinen asia muuttuu luonnottomaksi. Jos porsiva emakko, ähkyyn kuollut lehmä tai kalkkunan teurastus olisi jokapäiväinen näky kotikulmilla, saattaisi suhtautuminen olla toinen. Siksi varsin hyvin ymmärrän lihatalojemme haluttomuuden päästää kansaa tai lehdistöä tuotantoketjuunsa tutustumaan - vaikka niihin ilman muuta pitäisi päästää, koska asiat hoidetaan kunnolla ja oikein, Suomessa. Entäs siellä Brasiliassa sitten?

Hesarin juttusarja jatkuu huomenna, sitä odotellessa on lähdettävä ostamaan Juhannuksen grilliherkkuja ...

Istuta puu, pelasta maailma.

Arvostettu akatemiaprofessori Markku Kulmala valotti eilen ilmaston muuttumista kansainvälisessä tiedeopetuksen symposiumissa (International Science Education Symposium (ISSE)) Helsingissä.

Meillä on vain yksi planeetta, jolla ei voi tehdä testejä, aloitti Kulmala. Maapallolla kaikki liittyy kaikkeen. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrät lisääntyvät koko ajan, kasvuvauhti on ollut vuodesta 2010 lähtien + 5% vuosittain. Talouskriisit ovat hetkellisesti vähentäneet khk-päästöjä. Hyvä niin, mutta talouden taantumat eivät kuitenkaan ole toivottuja. Kuinka saada siis samaan aikaan talouskasvua ja vähemmän päästöjä, siinäpä ydinkysymys.

Vuonna 2008 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 385 ppm, joka on yli 38 % enemmän kuin ennen esiteollista aikaa. Nyt ollaan jo yli 400 ppm:ssä, onko peli on jo menetetty?  

Kuva: Sauli Rouhinen

Pulman ratkaisussa tarvitaan kaikkia kynnelle kykeneviä voimia, myös pieniä yrityksiä. Ja varsinkin nuoria toivoja, niitä, jotka olivat eilen kuuntelemassa yleisössä. Ympäri maailmaa on Suomeen saapunut nimittäin täksi viikoksi Millenium Youth Camp kesäleirille nuoria tulevaisuuden propelipäitä, joiden käsiin ilmastonmuutoksen hidastamisprosessi ja jälkien korjailu eittämättä tipahtaa. 

Kulmala puhui nuorille erityisesti aerosolipartikkeleista, joita on ”hyviä ja huonoja”. Huonot eli ihmisten tuottamat lämmittävät ilmastoa ja hyvät mm. viilentävät maapalloa. Metsät tuottavat niitä hyviä. Kulmala patisti nuoria mukaan työhön, perustamaan yrityksiä ja tekemään tiedosta rahaa. Mitä ensimmäiseksi pitäisi tehdä, mikä olisi helpoin ja nopein tapa toimia ilmastokysymyksessä, kysyttiin Kulmalalta. Istuttakaa puita! vastasi Kulmala.

Olisiko siinä aihetta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen konkreettiseksi toimeksi? Istutetaan jokainen yksi puu.
Kuka tulee mukaan?

Mitä pitäisi tapahtua, että tulevilla sukupolvilla olisi hyvä elämä vuonna 2050?

Mitkä ovat ne kriittiset asiat, joiden pitäisi olla kunnossa, jotta vuonna 2050 lasten lapsillamme olisivat hyvät elämän edellytykset kunnossa? Mitkä ovat ne eloonjäämiskysymykset, isot haasteet, joiden ratkaisuun tämän yhteiskunnan tulisi pyrkiä välittömin toimenpitein?

Meillä on vain yksi maapallo, jonka elämää ylläpitävät luonnonjärjestelmät ovat uhattuina. Kuitenkin niihin perustuu sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvointi. Samaan aikaan myös ns yhteiskunnallinen perusta, eli kaikkien maapallon ihmisten mahdollisuus tyydyttää omat ihmisoikeuksiin perustuvat perustarpeensa ovat monella osa-alueella täyttämättä. Tämä on nykyihmiskunnan suurin haaste.

Suomi vastaa osaltaan tähän haasteeseen yhteiskuntasitoumuksella. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus tulee sisältämään alle kymmenen tavoitetta, joiden toteutumiseksi eri toimijat antavat ovat toimenpidesitoumuksensa, so. tekevät tekoja, jotta tavoitteet toteutuvat. Tavoitteita on nyt hahmoteltu eri sidosryhmien sekä sitoumusta miettivän ryhmän kesken. Sitoumuksesta päätettiin viime vuonna pääministeri Kataisen johtamassa Kestävän kehityksen toimikunnassa. Ehdotus sitoumuksesta on valmis tämän kuun lopussa.

Ovatko seuraavat tavoitteet ne olennaiset, oikeat, seurattavat, riittävän rohkeat ja kunnianhimoiset, aidosti kestävää kehitystä edistävät? Sellaiset, että jos ne toteutuisivat, meillä olisi hyvinvoiva Suomi vuonna 2050 osana hyvinvoivaa maapalloa. Ota kantaa suoraan näihin tavoitteisiin tässä kyselyssä.

Tässä nyt luonnosvaiheessa olevat tavoitteet lyhyesti:  

Talous resurssiviisaaksi: Suomi ja suomalaiset ryhtyvät edelläkävijöiksi: edistämme ja tarjoamme kestäviä ratkaisuja alueellisesti, Euroopan unionissa ja globaalisti. Yrityksemme ovat globaaleja johtajia yhteiskuntavastuullisessa liiketoiminnassa. Kaikkia resursseja käytetään harkitusti, säästäen ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Työtä kestävästi: Työn tarjontaa ja laatua parannetaan. Työllisyysastetta nostetaan ja kasvatetaan työn tarjontaa: työtä tulee ottaa vastaan ja tarjota yhä monialaisemmin. Työelämän laatua parannetaan

Köyhyyden poistaminen: Köyhyyden poistaminen Suomesta (vaurauden tasapuolisempi jakautuminen) ja maailmasta parantamalla ihmisten mahdollisuuksia hyvään terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Kaikille suomalaisille taataan riittävä toimeentulo ja perusturva. Kaikki työ on kannattavaa. Erityisesti panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisienhallintaan.

Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden turvaaminen: Turvataan riittävä hyvinvointi ja osallisuus yhteiskuntaan kaikille. Vahvistetaan demokratiaa ja kaikenikäisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään ja yhteiskuntaan. Erityisesti vahvistetaan nuorten osallisuutta ja varmistetaan, että kaikille löytyy oma paikka. Vahvistetaan sosiaalisia mahdollisuuksia, hallinnon läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa. Taataan kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut.

Energiakäänne: Suomi siirtyy puhtaaseen energiantuotantoon: Kasvishuonekaasupäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020, 50 % vuoteen 2030 ja 80–95 % vuoteen 2050. Päästövähennykset aikaansaadaan pääasiassa siirtymällä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaan puhtaaseen energiantuotantoon sekä parantamalla energiatehokkuutta.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen: Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessa kansalaisten hyvinvointia. Ekosysteemipalveluita tunnistetaan ja hyödynnetään.

Ekologinen jalanjälki luonnon kantokyvyn rajoihin: Suomi ja suomalaiset vähentävät neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja ekologista jalanjälkeä. Tavoitteeksi asetetaan ekologisen jalanjäljen puolittaminen vuoteen 2050. Tavoitteen toteuttamisessa painotetaan erityisesti resurssitehokkuuden lisäämistä, materiaalien kierrätystä ja suljettuja kiertoja.

Yhteisöllisyys materialismin vastapainoksi: Luodaan todellisia vaihtoehtoja kuluttamiseen perustuvalle elämäntavalle. Kehitetään paikallisyhteisöjä vahvistavia toimintamalleja ja asukkaiden mahdollisuuksia luoda viihtyisiä elinympäristöjä. Kehitetään kaavoitusta ja paikallista päätöksentekoa. Panostetaan asennemuutoksen luomiseen, jotta aineettomampaan kulutukseen perustuva elämäntapa on tavoiteltavampaa ja hyväksyttävämpää. Luodaan yritystoimintaa erityisesti palveluihin, lainaamiseen, korjaamiseen ja kierrättämiseen liittyen. Ylläpidetään korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä.

Mitä puuttuu, missä mennään vikaan? Ota kantaa kyselyssä.