lauantai 8. kesäkuuta 2013

Mitä pitäisi tapahtua, että tulevilla sukupolvilla olisi hyvä elämä vuonna 2050?


Mitkä ovat ne kriittiset asiat, joiden pitäisi olla kunnossa, jotta vuonna 2050 lasten lapsillamme olisivat hyvät elämän edellytykset kunnossa? Mitkä ovat ne eloonjäämiskysymykset, isot haasteet, joiden ratkaisuun tämän yhteiskunnan tulisi pyrkiä välittömin toimenpitein?

Meillä on vain yksi maapallo, jonka elämää ylläpitävät luonnonjärjestelmät ovat uhattuina. Kuitenkin niihin perustuu sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvointi. Samaan aikaan myös ns yhteiskunnallinen perusta, eli kaikkien maapallon ihmisten mahdollisuus tyydyttää omat ihmisoikeuksiin perustuvat perustarpeensa ovat monella osa-alueella täyttämättä. Tämä on nykyihmiskunnan suurin haaste.

Suomi vastaa osaltaan tähän haasteeseen yhteiskuntasitoumuksella. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus tulee sisältämään alle kymmenen tavoitetta, joiden toteutumiseksi eri toimijat antavat ovat toimenpidesitoumuksensa, so. tekevät tekoja, jotta tavoitteet toteutuvat. Tavoitteita on nyt hahmoteltu eri sidosryhmien sekä sitoumusta miettivän ryhmän kesken. Sitoumuksesta päätettiin viime vuonna pääministeri Kataisen johtamassa Kestävän kehityksen toimikunnassa. Ehdotus sitoumuksesta on valmis tämän kuun lopussa.

Ovatko seuraavat tavoitteet ne olennaiset, oikeat, seurattavat, riittävän rohkeat ja kunnianhimoiset, aidosti kestävää kehitystä edistävät? Sellaiset, että jos ne toteutuisivat, meillä olisi hyvinvoiva Suomi vuonna 2050 osana hyvinvoivaa maapalloa. Ota kantaa suoraan näihin tavoitteisiin tässä kyselyssä.

Tässä nyt luonnosvaiheessa olevat tavoitteet lyhyesti:  
Talous resurssiviisaaksi: Suomi ja suomalaiset ryhtyvät edelläkävijöiksi: edistämme ja tarjoamme kestäviä ratkaisuja alueellisesti, Euroopan unionissa ja globaalisti. Yrityksemme ovat globaaleja johtajia yhteiskuntavastuullisessa liiketoiminnassa. Kaikkia resursseja käytetään harkitusti, säästäen ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Työtä kestävästi: Työn tarjontaa ja laatua parannetaan. Työllisyysastetta nostetaan ja kasvatetaan työn tarjontaa: työtä tulee ottaa vastaan ja tarjota yhä monialaisemmin. Työelämän laatua parannetaan

Köyhyyden poistaminen: Köyhyyden poistaminen Suomesta (vaurauden tasapuolisempi jakautuminen) ja maailmasta parantamalla ihmisten mahdollisuuksia hyvään terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Kaikille suomalaisille taataan riittävä toimeentulo ja perusturva. Kaikki työ on kannattavaa. Erityisesti panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisienhallintaan.

Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden turvaaminen: Turvataan riittävä hyvinvointi ja osallisuus yhteiskuntaan kaikille. Vahvistetaan demokratiaa ja kaikenikäisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään ja yhteiskuntaan. Erityisesti vahvistetaan nuorten osallisuutta ja varmistetaan, että kaikille löytyy oma paikka. Vahvistetaan sosiaalisia mahdollisuuksia, hallinnon läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa. Taataan kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut.

Energiakäänne: Suomi siirtyy puhtaaseen energiantuotantoon: Kasvishuonekaasupäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020, 50 % vuoteen 2030 ja 80–95 % vuoteen 2050. Päästövähennykset aikaansaadaan pääasiassa siirtymällä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaan puhtaaseen energiantuotantoon sekä parantamalla energiatehokkuutta.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen: Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessa kansalaisten hyvinvointia. Ekosysteemipalveluita tunnistetaan ja hyödynnetään.

Ekologinen jalanjälki luonnon kantokyvyn rajoihin: Suomi ja suomalaiset vähentävät neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja ekologista jalanjälkeä. Tavoitteeksi asetetaan ekologisen jalanjäljen puolittaminen vuoteen 2050. Tavoitteen toteuttamisessa painotetaan erityisesti resurssitehokkuuden lisäämistä, materiaalien kierrätystä ja suljettuja kiertoja.

Yhteisöllisyys materialismin vastapainoksi: Luodaan todellisia vaihtoehtoja kuluttamiseen perustuvalle elämäntavalle. Kehitetään paikallisyhteisöjä vahvistavia toimintamalleja ja asukkaiden mahdollisuuksia luoda viihtyisiä elinympäristöjä. Kehitetään kaavoitusta ja paikallista päätöksentekoa. Panostetaan asennemuutoksen luomiseen, jotta aineettomampaan kulutukseen perustuva elämäntapa on tavoiteltavampaa ja hyväksyttävämpää. Luodaan yritystoimintaa erityisesti palveluihin, lainaamiseen, korjaamiseen ja kierrättämiseen liittyen. Ylläpidetään korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä.

Mitä puuttuu, missä mennään vikaan? Ota kantaa kyselyssä

1 kommentti:

  1. Lainataan tekstiä etelä-Afrikkalaisen luomuviljelijämme valmistaman "The Ruinsin"
    etiketistä:
    "...we do not inherit the land of our forefathers, but rather borrow it from our own children."

    VastaaPoista