"Muutoksen on tapahduttava molemmissa päissä kauhaa. Keittäjän päässä ja pannulla" - Anya Hultberg. Lähiruokaseminaari 2011 satoa

Tänään oli järjestyksessä viides Lähiruokaseminaari. Me lähes 80 osallistujaa saimme jälleen voimaantua uusien tuulien äärellä.

Osastopäällikkö Matti Aho: "Kansallisiin ravitsemussuosituksiin ympäristönäkökulma". Matti Aho maa- ja metsätalousministeriön peräänkuulutti avauspuheessaan aitoa ruokapolitiikkaa ja kokonaisuuksien hallintaa; Ruoan kysyntää tulee ohjata määrän sijasta laatuun ja pitkällä aikavälillä kestävää kehitystä edistämään. Ravitsemussuosituksia on Ahon mielestä tarpeen laajentaa syöntisuosituksiksi, joilla pyritään terveyden edistämisen ohella ympäristön kannalta kestäviin ruokavalioihin. "Pidän tärkeänä, että myös kansalliset suositukset (uudistustyö alkaa ensi vuonna) pitävät sisällään ympäristönäkökulman". Ruokapolitiikassa on otettava reilusti kantaa kestävän kehityksen puolesta.

Aho summasi ammattikeittiöiden osalta elintarvikelain tuomia "positiivisia" muutoksia. Tähänkin asti ammattikeittiöt ovat saaneet vastaanottaa tarkastamatonta luonnonvaraista pienriistaa (jänis, kani, lintu), mutta jatkossa ne saavat vastaanottaa myös vähäisiä määriä tarkastamatonta luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa. Kalastajat alkutuottajina saavat toimittaa suoraan ammattikeittiöihin (ja kauppaan) perkaamatonta tai aluksella perattua kalaa. - ja multaporkkanoita sekä oppilaiden poimimia marjoja saa ottaa vastaan, kuten ennenkin.

"Isoäitien tekemää ruokaa - se on oikeaa, ei enää äitien tekemä" - Irma Kärkkäinen, lehtori, EkoCentria. Strategiatason päätöksentekoon on nostettu kymmenissä kunnissa ruoka aivan viime aikoina. Irma Kärkkäinen nosti Rautavaaran kesäisen päätöksen esimerkiksi.

Näihin päätöksiin EkoCentrian ja muiden ääntä pitävien toimijoiden vaikutus on ollut selvä. "Kalleinta ruokaa kunnille on se joka heitetään jätteenä pois" -muistutti Irma Kärkkäinen. Immu otti ruokalistoilta esimerkkejä, joita voidaan ratkoa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisia parantamalla. Kuorittu maukas peruna, nauris, ruis on mahdollista saada ruokalistalle työllä, kuinka moni ruokapalvelujohtaja kuitenkaan jaksaa tehdä töitä näiden raaka-aineiden saamiseksi lautaselle? Muutama vuosi menee jotta tuottajat ehtivät prosessiin mukaan.

Tutkija Mark Stein U.K. "Kun teet julkisen sektorin ruokahankintoja yritä olla ympäristöystävällinen:
- tämä saattaa merkitä luomua
- ehkä sisältää lähiruokaa
- se todennäköisesti tarkoittaa vähemmän lihaa ja vähemmän maitotaloustuotteita
ja kaikki tämä todennäköisesti merkitsee terveellisempää ruokaa".

Mark kertoi lyhyen julkisen ruokapalvelun historian U.K.ssa. Pohjakosketus saavutettiin 1991 kun kilpailutus tuli pakolliseksi, ja halvin hinta tuli valintakriteeriksi. Kalkkunavartaasta ranskalaisilla tuli tyypillinen kouluruoka; helppo valmistaa, maukas lasten mielestä, hyvin rasvainen, ei vitamiineja. Ruokaan liittyvien sairauksien kustannukset ovat noin 6-7 miljardia€/vuosi Iso-Britanniassa - huikea määrä! Vertailun vuoksi Suomessa arvio lihavuuden hoitokulut ovat muistaakseni arviolta yli 200 miljoonaa €/á.

UK teki täyskäännöksen vuonna 2005 osin Jamie Oliverin innoittamana ja aloitti mm. uusien koulukeittiöiden rakentamisen ja valtio pisti 172 miljoonaa € niihin. Roskaruoka kiellettiin ja uudet ravitsemussuositukset annettiin. Kouluruokailua tuettiin (subsidised) 570 miljoonalla €:lla kolmen vuoden ajan.

Anya Hultberg (Copenhagen House of Food) Tanskasta kertoi työstään Köpenhaminan kaupungin ruokapalvelun viherryttämisestä. "Pyrimme luomaan kestävän, terveellisen ja iloisen ateriakulttuurin" - niin tanskalaista:) niin hienoa! "Haluamme olla sekä rakastava että kriittinen partneri keittiöille". Päähankkeet tällä hetkellä ovat luomuun siirtyminen, ruoan laadun parantaminen, luomu-koulu -konsepti, luomuateriat esikouluissa ja päiväkodeissa.

Ruokailu Köpenhaminassa ei ole nappikauppaa, siellä on n 40 000 syöjää ja 80 000 ateriaa päivittäin. Työmenetelmät ovat moninaiset julkisesta kilpailutuksesta julkiseen debattiin. Tavoitteet ovat kovat: 75% luomua 2011, 90% luomua 2015 mennessä. Mutta saavutetut luomunkäyttöluvut (2010 tieto) nyt ovat huikeita: päiväkodeissa luomun osuus on kaikissa ikäryhmissä on yli 70%. Kouluruokailussa nyt n. 70%. Muissakin laitoksissa myös vanhusten hoitopaikoissa luomun osuus on yli 40%. Miten se on kerta kaikkiaan mahdollista!?

Tanska laskee luomun osuuden kilogrammoissa eikä €:ssa. Luomu saadaan keittiöön kahdella eri tavalla:
1) business as usual. korvataan tavanomaiset raaka-aineet luomulla. Tällä ei saada kovin näkyvää muutosta, koska ei muutetaa ravitsemussuunnitelmia tai valmistustapoja
2) muutosprosessilla, jossa toimintatapoja muutetaan ottaen huomioon sekä toimintatavat että ravintosisältö. Näin voidaan siirtyä lähes 100% luomuun ILMAN LISÄKUSTANNUKSIA. Raha löytyy aina muualta. Mutta tämä lähtee todellisesta muutosprosessista ja on vaativampi mutta tuloksekkaampi tapa kuin pelkkä raaka-aineiden vaihtaminen luomuun.

"Muutoksen on tapahduttava molemmissa päissä kauhaa. Keittäjän päässä ja pannulla. - Anya Hultberg "
Pannulla on muutoksia tehtävä:
• vähemmän lihaa ja erilaista lihaa entiseen verrattuna
• enemmän vihreää, ja sesongin mukaan
• enemmän parempaa pottua
• sesongin hedelmiä
• enemmän ja erilaisia leipiä ja jyviä
• varottava makeaa
• kriittistä puolivalmiiden ja valmisruokien käyttöä
• arkijärki käyttöön, jäte vähemmäksi

Anya: katsokaa mitä 95 vuotiaat seniorit haluavat syödä ja näette sen mihin olemme menossa. Olemme menossa "vanhan ajan ruokaa" kohti.

Ny nordisk mat konferenssi tulossa lokakuussa - ilmoittaudu nyt!

Ny nordisk mat ohjelman vuosikonferenssi on tulossa 11.-12.10., paikkana Kalastajatorppa Helsinki.
Katso ohjelman täältä ja ilmoittaudu ajoissa. Tulossa on erittäin mielenkiintoinen kahden päivän setti, jossa on koko Pohjolan parhaat luennoitsijat mm. ruokakulttuurin, pohjoismaisen ruokavalion, lasten ruokakulttuurin jne aloilta. Sydämellisesti tervetuloa!

Maailman vanhinta shampanjaa - melkein maistan sen suussani :)

Mikä on entisen sukellusharrastajan ja nykyisen shampanjan ystävän unelma? Tietenkin tavata joskus ne henkilöt, jotka sukelsivat maailman vanhimman shampanjan hylystä ja ensimmäisenä sitä maistoivat.

Kyllä elämä on ihmeellistä, eilen nimittäin sain tavata heidät molemmat: Christian Ekströmin, joka itse omin kätösin nosti pullon ja Ella Grussner Cromwell-Morganin, joka sitä ensi kerran ammattilaisena arvioi.

Christian kertoi meille seikkaperäisesti miten hän ryhmänsä kanssa nosti meren pohjasta 45 metristä pullon, piti sitä dekossa 21 metrissä lähes 1,5 tuntia, etusormi korkin päällä.

Sukellusryhmä ei missään vaiheessa uskonut, että pullossa on täyttä tavaraa. Kun korkki alkoi itsekseen nousta laivassa, päätti porukka maistaa pullon sisältöä. Ja kappas - se ei ollutkaan merivettä vaan ihan jotain muuta.

Heti seuraavana aamuna Christian kiikutti pullon Ellan, paikallisen sommelierin ja ystävänsä, eteen.

Ella Grussner Cromwell-Morgan

Ella näki kaukaa pihalla Christianin tulevan oudon mallinen pullo mukanaan. Hänellä ei ollut odotuksia eikä ennakkoaavistuksia pullosta tai sen sisällöstä.

"Kun juomaa kaadettiin lasiin, menin kananlihalle, aromi tuli kaukaa metrin päästä nenääni" kertoi Ella. Pullon korkissa luki jotakin kyrillistä, mutta tarkemmin tutkittuaan Ella huomasi että kirjoitus ei ollutkaan kyrillisiä aakkosia vaan jokin tuttu sana, tuttu kaukaa opiskelujen alusta -  "Juglar". Silloin Ellan mielen sopukoista alkoi vyöryä ajatuksia... voisiko se olla...

"Shampanjan maku oli kuin ranskalaista siideriä, nahkaa, tupakkaa. Shampanja oli todella makeaa mutta happamuus ja makeus olivat balanssissa" kertoi Ella. Pullosta maksettiin huutokaupassa sellaiset 30 000€.

Kysyin Ellalta mitä hän ajatteli jälkeenpäin, kun koko homma paljastui maailmalle ja hänelle itselleen. Mitä hän ajatteli kun tajusi että oli maistanut maailman vanhinta shampanjaa ensimmäisenä "ammattilaisena"? Huh - no sehän on jokaisen viiniammattilaisen unelma! Ei sellaista voi tapahtua kuin unissa.

Nyt Christian ja Ella kumppaneideen suunnittelevat Ahvenanmaalle jokavuotista shampanja häpeningiä, jossa voit laskea oman shampanjasi meren pohjaan ja tulla seuraavana vuonna sen noutamaan. Meren pohjassa on erittäin stabiilit ja hienot olosuhteet shampanjan säilytykseen...

He ovat myös luoneet muuta liiketoimintaa mm. shampanjamaistatuksia, joissa Ella kertoo shampanjasta ja Christian siitä miten pullot löydettiin ja nostettiin.

Ympyrä sulkeutuu osaltani, kävin kesällä Champanjan maakunnassa ja eräällä suurella tuottajalla. Siellä sain kuulla, että he haaveilevat ostavansa Ahvenanmaan shampanjaa heti kun seuraava erä tulee myyntiin. Enpä olisi ikinä uskonut, että saan tavata nämä löydön tehneet ihmiset.

- Ja muuten, Christianin päätyö on oikeasti Ahvenanmaalaisessa panimossa eli Stallhagenilla ja Ella pyörittää miehensä kanssa upeaa vierastaloa nimeltään Kvarnbo. Mahtavia tyyppejä molemmat.

Lähiruokaviesti pääsi maaliin. Järjestyksessä viides viesti oli menestys

Lähiruokaviesti sai arvoisensa lopun kun viesti luovutettiin perjantaina Herkkujen Suomi tapahtumassa ministeri Henriksonille ja ministeri Koskiselle sekä lopulta tasavallan presidentti Tarja Haloselle.
Katso kuva ja mitä presidentin linnassa puhuttiin

Katso kuvat perjantailta by Tero Takalo-Eskola


Tänä vuonna viesti polkaistiin käyntiin Pohjois-Karjalasta. Viikon aikana polki yli 400 viestinviejää kaikkiaan 350 km matkan Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan,  Pirkanmaan ja Hämeen  kautta Helsinkiin.

LäRVi 4. päivä torstai, "Lähiruoka tekee arjesta ylellistä"

Tunnelmat torstailta, kuvakooste
Tässä viestin johtaja Irma Kärkkäisen terveiset torstailta:

Toimme viestiä Pirkanmaalta Hämeeseen ja molemmissa maakunnissa Lähiruokaviesti osui ja upposi.

kuva: Tero Takalo-Eskola

Maakuntajohtaja Esa Halme kiteytti, että lähiruoka tekee arjesta ylellistä. Kun tuotetaan lähellä, voidaan keskittyä maun tuottamiseen, ei kuljetuskestävyyteen. Hän haastoi tuottajia tarinoiden kertomiseen ja erottautumiseen eri raaka-aineiden ja lajikkeiden ominaisuuksista kertomalla.

kuva: Tero Takalo-Eskola

Aamulla olimme lähteneet liikkeelle todellisesta lähiruuan kehdosta, kun osa polkijoista kyykistyi Ala-Orvolan tilalla Vesilahdella aamulypsylle kukonlaulun aikaan. Viesti saapui aurinkoisissa merkeissä Ylämäen koululle. Aurinko, joka loisti Vesilahden ruokapalvelupäällikkö Kati Lindemanin kasvoilta, paljasti valaistumisen. Lindeman totesi, että nyt on helppo toimia luomun ja lähiruuan kanssa – se ei aiheuta ylimääräistä vääntöä, sillä erityisesti luomutuotteiden tarjonta tukuissa on parantunut.

Lindeman on tehnyt luomusuunnitelmia sosiaali- ja terveystoimen johtajan kanssa; ja asia menee nyt käsittelyyn. Toivotaan, että maakuntajohto osaa käyttää Lindemanin onnistumista kannustavana esimerkkinä. Vastaavan driven toivoisi leviävän Pirkanmaallekin!

Myös oppilaiden kanssa on mietitty ruokailun kestävyyttä. Narvan koululla keittiöhenkilökunta punnitsee biojätteen ja laittaa lukemat näkyviin, se kannustaa oppilaita. Parhaimmillaan lounaalla on kertynyt vain 300 g biojätettä, ja oppilaat ovat saaneet hyvästä suorituksesta palkinnoksi jäätelöt.

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru totesi Viialassa, että Suomen on varauduttava tuleviin muutoksiin ja huoltovarmuus on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. Kiuru ennusti, että tulevina vuosikymmeninä suomalainen maanviljelys ja elintarviketuotanto kokevat melkoisen renessanssin. Pakettipeltoja otetaan uudestaan käyttöön, uusia vientimahdollisuuksia aukeaa ja alan arvostus nousee voimakkaasti. Kiurun mielestä Lähiruokaviesti kiinnittää erinomaisella tavalla huomiota haasteisiin, joihin joudumme vastamaan tulevina vuosikymmeninä.

"Jos nyt latistetaan viljelijöiltä viimeinenkin toivo, menetetään Suomessa maatalous. Maanviljelijän ammattiin ei voi kaupunkilaista sosiaalistaa, siihen tarvitaan rakkautta ja syvä arvopohja. Meidän pitää valaa uskoa maaseudun nuoriin; haastavan tilanteen jälkeen näemme ajan 20 vuoden päässä, jolloin suomalainen luonto, pellot ja vesi ovat globaalien markkinoiden timantti."

Päivän aikana nautimme ihania kauden herkkuja, omenoita, juureslihakeittoa, porkkanoita ja vielä perunalimppua, piepua ja pylsyä Forssan torilla. Meille tarjottiin lautasella maakuntien värikäs ruokakulttuuri, ja totesimme, että sekä Pirkanmaalla että Hämeessä on mahdollisuudet tuoda omaleimainen ruokaperinne myös julkisen sektorin ruokapalveluissa.

Vinnikaisen tilan rouva Porkkana toivotti viestijoukon tervetulleeksi Hämeeseen maakuntalaululla ja porkkanan puraisulla. Jänis Mika Penttilä, Forssan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, pisti tossua toisen eteen tuoden viestin torille minuutilleen.

Kotikonnuillaan Lähiruokaviestiä kannusti myös Sirkka-Liisa Anttila, jonka ansiosta viesti on saanut alkunsa. Hän kannusti meitä valvomaan loppuun asti, että edellisen hallituskauden aikana tehty valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä elintarvikevalinnoista toteutuu ja saa tarvitsemansa rahat.

Huippuhetki oli, kun Loimijoen kuntapalvelut Oy:n ruokapalvelupäällikkö Jaana Ketonen kertoi forssalaisille, että päiväkodeissa on lanseerattu luomupuuro. Spontaanit aplodit Portaat luomuun -diplomille olivat paras kiitos luomuruuasta!

Irma Kärkkäinen

LäRVi 3. päivä. maakuntajohtaja Peltola:"lähiruoka on ihmiskasvoista ruokaa"

Katso kuvapätkä maantailta
Katso tunnelmapätkä tiistailta
Katso tunnelmat keskiviikolta

Tässä viestin johtajan Irma Kärkkäisen terveiset tältä päivältä:

Takana on Lähiruokaviestin pisin päivä ja suuria tuloksia. Viesti polveili kahdessa merkittävässä ruokamaakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

Aistimme ruuantuotannon konkreettisesti kun poljimme halki viljapeltojen. Tuoksuttelimme viljaa, joka on saanut tuleentua luonnollisesti ja näimme puimureita aurinkoisilla pelloilla. Myös tuulahdukset karjatiloilta muistuttivat kestävästä maataloustuotannosta.

Maakuntajohtaja Asko Peltola
Kuvaaja: Tero Takalo-Eskola

Mukana oli tänään tähän mennessä isoin määrä päättäjiä ja polkijoita.VIP-joukkueessa on polkenut jo sata kunta- ja maakuntapäättäjää, lisäksi tänään viestin teemaa nostattivat eteläpohjalaiset kansanedustajat. Opimme muun muassa, että parempi oma pettuleipä kuin vierahan rukihinen. Maakuntajohtaja kiteytti viestin ajatuksen: "lähiruoka on ihmiskasvoista ruokaa".

Mitä tänään saavutimme? Etelä-Pohjanmaalla asia on jo pitkään ollut maakunta-agendalla ja päivän viimeisellä etapilla vakuutuimme, että lähiruuasta tulee painopistealue myös Satakunnan maakuntastrategiassa. Asiaa on sivuttu jo aiempina vuosina, mutta nyt aika on kypsä.

Päivän päätteeksi tuntui, että ensimmäinen askel luomun käyttöön otetaan pian. Lähiruoka on täällä jo arkipäivää, ruokapalvelujohtajat ovat selvittäneet asioita, ja heillä on ymmärrys raaka-aineiden alkuperästä. Seuraava askel kohti kestäviä valintoja on luomu.

Ruuan arvostuksesta kertoo myös eri ikäluokkien osallistuminen viestiin ja paikallisten yhteistyökumppaneiden järjestämiin oheistapahtumiin. Suurkiitos MTK Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ja erityisesti Seija Vierula. Komiasti hoiditte hommat!

Irma Kärkkäinen

LäRVi 2. päivä - Syö syö kaalia, niin et tarvi maalia. Naamas on kaunis niin kuin nuori nauris.

Päivä 2. aukesi sateisena, mutta raikkaana. Piispalan leirikeskuksesta Keski-Suomesta lähdettiin yhdeksältä taas täynnä intoa. Edellisenä iltana oltiin nautittu perinnesaunan kuumista ja tunnelmallisista löylyistä, joten eilinen 82 kilometriä ei enää tuntunut missään.

Aamulla joukkoja oli lähettämässä matkaan mm. kansanedustaja Anne Kalmari, joka muistutti käden taitojen tärkeydestä. Kalmari kommentoi kotitalousopetuksen puolesta: "matemaattiset yhtälöt eivät ratkaise kakkostyypin diabetestä". Aika osuvasti lohkaistu, sillä niinhän se on, että jos ymmärrys oikeasta ravitsemuksesta ja ruoasta ei synny nuoruudessa niin milloin sitten? Kodeissa ruoan valmistus on vähenemässä, ruoanlaittotaitoa ei saada äidin maidossa - se pitää oppia. Jos kodeissa ei enää opita ruokaa tekemään, niin koulun rooli vaan korostuu. Kotitalousopetus on elämää varten, sen tunneista on pidettävä kiinni!

"Syö syö kaalia, niin et tartte maalia. Naamas on kaunis, niin kuin nuori nauris. Syö sillin suolia, niin ei ole huolia. Naamas on kaunis, niin kuin nuori nauris".

Reitti kulki pitkin Sinistä tietä, oltiin Suomenselällä, vedenjakajalla. Meillä olikin siis alamäkeä (heh heh) koko matka Etelä-Pohjanmaalle. Kyyjärven koululla oli lounas ja IHANIA lasten esityksiä ja kannustusta! ks video


Sitten lasketeltiin Etelä-Pohjanmaalle vaatimattomien ihmisten maakuntaan - selväksi kävi heti että ollaan "todellisessa ruokamaakunnassa". Möksyn kylätalolla pidettin taukoa ja pressi. Alajärven kunta oli nostanut ruokapäätökset jo esityslistalleen, parhaillaan valtuuston päätöksellä selvitetään ruokahankintojen kilpailuttamista. Asenne oli todellakin kohdillaan, kunnanjohtaja Kalevi Moision sanoin "ongelmat voitetaan kun tahtoa on". Kouluissa oli tarjottu lähijärvien kalasta tehtyjä pihvejä lähiruokaviestin kunniaksi - ja riisit oli jo aiemmin vaihdettu ohraan.

Maakuntajohtaja Asko Peltolan ja Kalevi Moision johdattamana lähdettin kohti Alajärveä, ajettiin sateessa mm. läpi Kuoleman. Huomenna kolmas viestipäivä alkaa Seinäjoelta.

Oma urakkani VIP joukkueen kapteenina päättyi tähän päivään. Näiden viiden vuoden aikana, jona viesti on poljettu, on tapahtunut iso muutos. Ruoka on noussut esille valtuustojen agendoille, siihen on alettu kiinnittää huomiota ja miettiä ruokavalintojen seurauksia. Lähiruokaviestin yksi ydinajatus on tavoittaa niin päättäjät kuin ruokaketjun ihmisetkin paikallisesti. Voin vain todeta, että emme millään muulla keinoin olisi voineet tavata lähes 100:aa kunnan ja kaupungin johtajaa ja maakuntajohtajaa ja lähes 300 muuta päättäjää kunnan ja valtakunnan tasolta - henkilökohtaisesti. Muutosvaikuttamista ei tehdä seminaareissa, se tehdään henkilökohtaisen kontaktoinnin kautta.

Sieni Innanen ja Mimmu Kärköläinen

.

Kuva: mie.

Suuri kiitos Immu, lähiruokaviestin äiti, uskomaton innovaatio, energia ja intohimo asiaan.
Tuukka, Anu, Juhani, Sisko, Annis, Tero, Tatu, Jari, Isto, Esa - ja kaikki, jaksaa jaksaa. Perjantaina nähdään!

LäRVi 2011, 1. päivä - Rautavaara näytti esimerkkiä

Lähiruokaviesti alkoi upeasti, hieno sää, mahtavat maisemat, loistavat joukkueet. Reitti kulki Nurmeksen - Rautavaaran kautta Nilsiän torille, jossa oli MTK:n ja Nilsiän kaupungin järjestämä toritapahtuma.


Viestiä VIP joukkueessa oli viemässä mm. kansanedustajat Eero Reijonen ja Markku Rossi, Pertti Vainionpää Nurmeksen kaupungin joht., Unto Murto Rautavaaran kunnanjoht., Janne Airaksinen Nilsiän kaupunginjoht., MEP Riikka Manner (kuvassa VIP -joukkuetta).

Rautavaaran kunnanjohtaja  Unto Murto

Päivän kohokohta oli ilman muuta Rautavaaran kunnanjohdon tapaaminen. Rautavaara nimittäin teki elokuun alussa päätöksen siirtyä kunnassa kestäviin ruokapalveluihin. Kunnanhallitus päätti, että lähiruoka ja sen kehittäminen otetaan kaikissa kunnan strategia-asiakirjoissa painopisteeksi ja toimintaa ohjaavaksi arvoksi. He nimesivät asian vastuutahoksi kunnanjohtajan ja /kunnanhallituksen. Tätä minä sanon vastuun otoksi!

Rautavaaran päätöksellä on aluetaloudelliset tavoitteet: kuntaan ja lähialueille toivotaan syntyvän lähiruokatuotantoa ja pienyritystoimintaa. Marjojen, sienten ja juuresten sekä kotimaisen järvikalan jalostusmahdollisuudet ovat hienot tällä alueella.

Erityisen iloiseksi minut teki samaisessa päätöksessä se, että Rautavaara päätti sisällyttää lähiruoan painokkaasti varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmiin sekä koulujen opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Pitääpä tarkistaa onko Makukoulu -tuttu konsepti Rautavaarassa...

Matkamittariin tuli saldoa 82 km, myötäinen tuuli ja aurinko avittivat viestipäivää.

Ja jos matkalla hieman joku matkamies uupuikin, lepuuttamaan pääsi maitolaiturin suojaan:)

Lähiruokaviesti 2011 Nurmeksesta Helsinkiin, än nyy tee nyt

Ihana aamu Puukarin pysäkki. Usva järven yllä, ja kaino auringonpaiste. Täydellinen päivä tulossa.

Lähiruokaviesti lähtee liikkeelle herkkujen Karjalasta. Viidennen viestin lähtömaakunnaksi haluttiin nostaa alue, jossa nykyisen ja edellisen hallitusohjelman sanoma on osa maakunnan ja kuntien strategioita.

Lähi- ja luomuruoan sekä sesonginmukaisten paikallista ruokakulttuuria edistävien raaka-aineiden käyttö on esimerkillisellä tasolla. Poliittisilla päätöksentekijöillä ja virkamiehillä on ymmärrys ruoan monista mahdollisuuksista yhteiskunnan, ympäristön ja ihmisten erityisesti aluetalouden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Viestillä ajaa 11:ssa joukkueessa lähes 400 pyöräilijää, edessämme on 28 etappia, yli 350 kilometria. VIP - joukkueessa tulee olemaan yli 100 osallistujaa mm. MEP:jä, maakuntajohtajat seitsemästä maakunnasta sekä kaikkien kuntien kuntajohto.

Huikea viikko edessä, turvallista matkaa!

LärVi 2011 starttaa maanantaina

Viimeisen kerran?? Viidennen ja ehkä viimeisen kerran poljetaan huomisesta lähtien paikallisen, sesonkiruoan, luomun ja kasvisaterioiden puolesta Lähiruokaviestillä. Teemana "Tarjoa tuoretta".



kuva Tero Takalo-Eskola



Hauskalla viestillä on vakava sanoma; mitä julkisin verorahoin pyöritettävissä ravintoloissa ja ruokaloissa (koulut, päiväkodit, sairaalat, vanhusten hoitopaikat, vankilat jne.) tarjotaan. Ateriamäärät ovat suuria, mutta niin ovat vaikutukset kansanterveyteen, ympäristön ja alueelliseen hyvinvointiin, työllisyyteen.

kuva Tero Takalo-Eskola

Lähiruokaviestillä kohdataan monen eri tason ruokapäättäjiä. VIP -joukkueessa, jota saan taas johtaa pari päivää, on mukana valtakunnan ja aluetason päättäjiä, kansanedustajia, maakunta- ja kuntajohtajia.

Näiden vuosien aikana olen saanut omin silmin nähdä, että sillä työllä jota viestillä on tehty, on vaikutusta. Viesti on toiminut herättäjänä ja keskustelun virittäjänä, sillä on saatettu yhteen paikallisesti monen eri tason päättäjiä. Hyvät kokemukset muutosproseisseista ovat siirtyneet kunnasta toiseen ja ajatus on lähtenyt muhimaan "mitä jos meilläkin mietittäisi uudelleen ruokavalintoja... mistähän sitä apua saisi?". Ja viestien jälkeen, jopa parikin vuotta viestin jälkeen, tulee soittoja ja tukipyyntöjä muutosprosessin aloittamiseen. Niin se vain on että laivan kääntyminen on hidas prosessi, mutta jos tahto muutokseen lähtee ylimmistä portaista onnistutaan. Myös toisenlaisiakin tapauksia on nähty; prosessi on lähtenyt yhdestä keittiön emännästä ja levinnyt koko kuntaan. Rohkeita ja hienoja ihmisiä!

Tänä vuonna puhun itse erityisesti ruoan jäljitettävyydestä, jonka hallitus nosti esiin hallitusohjelmassaan. Kyselen ruokapalvelupäättäjiltä, kunnan isiltä ja äideiltä, miten ovat kilpailutuksessa kyselleet ruoan alkuperää ja tietävätkö mistä ruoka tulee kuntalaisten lautasille. Tästä raporttia tulossa parin päivän aikana.

LärVi tulee perjantaina Helsinkiin ja lopuksi viesti viedään jälleen presidentin linnaan. Seuraa viestiä mm. http://www.ekocentria.fi/ sivuilta.