On tehtävä diili, Green New Deal

Kööpenhaminan ilmastokokous on ovella. Kun Köpiksen kokous päättyy 18.12., ei kenellekään jääne epäselväksi että suurten muutosten on tapahduttava elin- ja kulutustavoissamme. Keskeistä on globaali päätöksenteko, pienet kansalliset teot eivät enää riitä ”ilmastouhan” edessä.

Maailman on pakko tehdä uusi diili, siitä miten vastataan ilmastonmuutokseen, fossiilisten luonnonvarojen ehtymiseen, veden riittävyyteen, ruoan kestävään tuotantoon. Puhutaan Green New Dealista.

Vihreä Sivistysliitto julkaisi vähän aikaa sitten aiheesta toimitetun raportin. Kirjan raikkainta antia oli mm. Demoksen väen johdatus aiheeseen. Demos vertaa nykyistä diilin tarvetta Pekka Puskan johtamaan Pohjois-Karjala hankkeeseen ja siihen että Suomen kansa ikään kuin teki terveyden edistämisestä yhteisen sopimuksen. Nyt samanlainen diili pitäisi tehdä kaikkien kansakuntien ilmastokysymyksen edessä. Olemme erittäin vaikean yhtälön edessä, jota ei ratkaista yhdessä eikä kahdessakaan yössä. ”Green new deal tarkoittaa uusien asioiden luomista”, sanoo Demos. Näin se on.

Suomalainen elintarviketalous on kohtaamassa näitä megaluokan muutoksia muiden alojen rinnalla. Mistä löytyvät ne uudet prosessit, keinot, innovaatiot, osaaminen, joilla ruokaketjumme vastaa diiliin? Ja keskeinen kysymys on, miten ruokaketjumme vastaa meidän kuluttajien lisääntyneeseen haluun tehdä oikeita päätöksiä, kuluttaa niin että omatunto sen kestää?

Minä haluan sellaista ruokaa, joka on tuotettu kestävästi, joka ei jätä isoa vesi-ilmastojalanjälkeä. Ja niin uskon, että haluaa moni muukin. Vasta muutama yritys on ruvennut kertomaan meille ruokamme aiheuttamista jäljistä ja tekemään tekoja, jotta ne pienenisivät. Me tarvitsemme lisää tietoa, mutta varsinkin helppoja ja nopeita ratkaisuja tehdä päätöksiä arvomaailmamme mukaisesti. Tulossa on, vastaa ruokaketju, siispä odotellaan…

Ruotsiin tulossa ilmastosertifikaatti ruoalle

Ruotsin hallitus pyysi 2007 ruotsalaista ruokaketjua tekemään vapaaehtoisen aloitteen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Ruotsissa käärittiin hihat ja ryhdyttiin toimeen. Todettiin että kuluttajat tarvitsevat tukea valintoihinsa, sillä ruotsalaisista 2/3 kiinnostunut ilmastonmuutoksen torjunnasta ja 92% ruotsalaisista haluaa lukea aiheesta lisää ruokapaketin kyljestä. Syntyi yhteinen kansallinen aloite, johon monet isot yritykset sitoutuivat. Krav ja Svensk Sigill ovat aloitteen puuhaorganisaatioita.

Parissa vuodessa on päästy ihaltavan pitkälle. Tarkoitus on saada aikaan sertifiointijärjestelmä jossa pyritään vähentämään ruokaketjun negatiivisia ilmastovaikutuksia. Järjestelmän idea on antaa kuluttajalle mahdollisuus tietoisiin valintoihin sekä toisaalta parantaa ruokaketjun kilpailukykyä. Valitessaan tällaisen sertifioidun tuotteen kuluttaja voisi olla siis varma että ruokaketju on tehnyt toimia vähentääkseen negatiivisia ilmastovaikutuksia. Ruotsalaisessa ilmastomerkissä tai järjestelmässä katsotaan koko ruokaketjua, kriteerit on tällä hetkellä valmiit eräille raaka-aineille, kriteeristö on nähtävillä linkistä: www.klimatmarkningen.se/in-english

Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua merkistä, sen käyttöoikeudesta ja valvonnasta. Sekä Krav että Svensk Sigill ovat sisällyttämässä nämä kriteerit omiin järjestelmiinsä sisään. Mahdollinen ilmastomerkki halutaan nähdä muiden kestävän tai vastuullisen tuotannon merkkien rinnalla.

Vastaavaa keskustelua on käyty Suomessa pari vuotta, parhaillaan on menossa selvityksiä mahdollisuudesta kansalliseen järjestelmään vastuullisen toiminnan todentamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi kuluttajalle. Suomessa kuluttaja on vasta heräämässä ruoan ilmastovaikutuksiin, mutta kuten aina, kyllä muutos tännekin rantautuu parin vuoden viiveellä.

Ruotsin aloitteesta kuultiin Climate Smart Food seminaarissa Lundissa 23.-24.11.

Läskistytään "kevyesti"

Hesari julkaisi viikonloppuna tutkimuksen jossa kerrottiin Suomen olevan kevyttuotteiden ykkönen valikoimissa Euroopassa. Suomalaiset ovat hullaantuneet kevyttuotteisiin ja käyttävät niitä todella paljon, etenkin maitotuotteet, makkarat ja juomat ovat "kevyitä". Samaan aikaan suomalaiset lihovat, lihovat ja lihovat: missä mättää? Tämä on kysymys jota olen miettinyt pienessä päässäni jo pari vuotta.

Tässä "kevytuskossa" on saatettu mennä metsään, ostetaan ns. kevyttuoteita kun pelätään rasvaa kuin ruttoa, mutta ei samalla katsota lainkaan esim. sokerin määrää. Tai syödään kevyttuotteita surutta, eikä ymmärretä että kokonaiskalorimäärä ratkaisee, ei sitä "kevyttä" voi mielinmäärin sitäkään mättää - paitsi vihanneksia/hedelmiä, jotka eivät muodikasta kevyt -leimaa saa koskaan.

Onko maalaisjärki kadonnut tässä "ruoka"hifistelyssä, eivätkö ihmiset enää itse tiedä miten paljon ja mitä on sopivaa kullekin syödä? Samat ruokavaliot eivät päde aivan kaikille, olemme yksilöitä. Missä on maku? Useista kevyttuotteista on makunautinto kaukana.

Ja ihan toinen kysymys on vielä se, mitä nämä sataan kertaan lingotut, lisätyt-poistetut-keinoaineilla korvatut tuotteet meille tekevät. Pitkän aikavälin näyttöä ei ole, olemme ensimmäinen maanpäällä elävä laboratoriokansa tästä.

Eikun shoppailemaan 24/7

Eduskunta teki historiallisen päätöksen vapauttaa kauppojen aukioloa laajasti. Aukioloista on keskusteltu viimeiset kymmenen vuotta. Suuret hypermarketit voivat olla auki lähes aina myös sunnuntaisin ja pienet voivat olla auki aina, siinä uudistuksen pääasiallinen sisältö.

Katselin eduskunnan äänestysjakaumaa asiasta ja kovin olivat kansanedustajat aukiolojen vapauttamisen kannalla. Vain kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja vasemmisto olivat pääsääntöisesti vastaan.

Kauppa on saanut nyt puolet läpi 4A:n kamppanjastaan sääntelyn purkamiseksi. Aukiolot ja ALV on hoidettu, enää jäljellä Apteekki ja Alko. Veikkaan että käsikauppalääkkeiden myynti marketin hyllyiltä tullaan vielä näkemään elinaikanamme, Alkon "vapauttaminen" taitaa olla vaikeampi nakki.

Viisi***** jatkaa verkossa

Kiitos, Viisi Tähteä lehti! Olette HoReCa alan keskustelumedia, kyseenalaistaja, herättäjä ja uuden tuoja. Lehti loppuu mutta keskustelu verkossa jatkuu ja nousee uusiin ulottuvuuksiin ja teidän osaamiseenne luottaen koskettaa yhä useampaa meistä. Muutos on mahdollista, olette isosti tekemässä liikettä Ruoan puolesta Suomessa!

Ruokaruno

Tämä hieno ja osuva ruokaruno tallentui viime viikolta Radio Suomen Ruokakulttuuri-illasta, käyttöönne olkaa hyvät:

"Kädet pese edellä, saippualla ja vedellä
Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo
Älä ahmi, tyynnä syö
Huolta vaatii joka työ
Ruoalla ällös revi suuta, ei se lautaselta muuta
Pala suuhun sopiva, pistä, pure tarmolla et on ihka hieno se, sitten vasta nielaise
Jos juot joka palalle, puremistas haittaa se
Syötyäs juo viimeiseksi, suun ja kaulan huuhteheksi"

Koko ohjelmassa Arenassa: http://areena.yle.fi/audio/547564

Hyvä Mikkeli!

Eilen ruokakulttuuriohjelma Sre palkitsi Mikkelin ruoka- ja siivouspalvelut kestävästä toiminnasta ammattikeittiöissä.

Mikkeli on esimerkillisesti edistänyt kestävää kehitystä toiminnassaan Mikkelin alueella julkisissa ruokapalveluissa. Työtä on tehty konkreettisesti pitkään luomun, lähituotteiden, työhyvinvoinnin ja muiden ympäristövastuun elementtien eteen.

Julkiset ruokapalvelut ovat suunnan ja esimerkin näyttäjiä, sillä niillä on merkittävää vaikutusta talouteen, hyvinvointiimme, ympäristöön jne. Mikkeli osoittaa että muutos on mahdollinen jos vain niin päätetään!

Pikaterveiset Ny Nordisk Mat konferenssista

Tänään Köpenhaminan lähellä järjestettiin Ny Nordisk Mat - hankkeen loppuseminaari. En ehtinyt olla paikalla kuin ohjausryhmän kokouksen ja oman esitykseni ajan. Varsin kestämätöntä toimintaan ilmaston kannalta mutta "pakko" oli käydä kun käskettiin.

Ohjausryhmän kokouksessa kuultiin hieman siitä mitä tuleva viisivuotinen Ny Nordisk Mat perioodi mahtaa pitää sisällään. Suomessahan käydään aiheesta sisäinen keskustelu 25.11. ja varsinainen sisältökeskustelu käydään Köpenhaminassa 27.11. Sinne kannattaa mennä kaikkien kynnelle kykenevien.

Uusi ohjelmakausi tulee varmasti olemaan hyvin erilainen verrattuna päättyneeseen 3 vuotiskauteen. Hankehakuja ei laiteta ulos, vaan ohjausryhmä päättää siitä mitä haluaa ja järjestää tavoitteiden mukaista toimintaa. Ohjausryhmään halutaa myös nykyistä isompi porukka ja mm. busineksen edustajia, mikä onkin hyvä juttu. Se mitä uuden ohjelmakauden sisällössä on, ei ole tiedossa vielä mutta muotoutunee siis 27. pvän kokouksen jälkeen.

Itse pidin esityksen Polical dimension aiheesta, aika mahdoton aihe, mutta tulipa vedettyä. Kerroin siinä että Ny Nordisk Mat hanke on tukenut kansallisia ohjelmia ja siitä että poliittinen tahto toteuttaa tätä ministerineuvoston ohjelmaa Suomessa on ollut vahva. Samalla pääsin mainostamaan omia kansallisia ruoka-ohjelmia sekä viimeaikaisia liikkeitä ruokarintamalla. Maatalouspolitiikasta on siirrytty ruokapolitiikkaan, sanoin. Oletko sitä mieltä että näin on käynyt?

Tilalta liköörit matkaan

Vuosia on yritetty saada lupaa tilalla tuotetun liköörin ja sahdin myyntiin suoraan tilalta. Tähän asti kun olen halunnut ostaa erästäkin mahtavaa mustikkalikööriä suoraan viinitilalta, on se pitänyt tilata Alkoon, josta sen on sitten voinut noutaa.

Nyt sosiaalipoliittinen ministeriryhmä ovat esittämässä suoraan tilalta sallivaa liköörin myyntiä. Tämä on merkittävä helpotus tilaviiniyrittäjille, joiden monen elinkeino riippuu tästä suoramyyntimahdollisuudesta. Myyntimäärät ovat pieniä, usein matkamuistoksi ostetaan pari pulloa, joten myynnin vapauttaminen tuskin aiheuttaa alkoholipoliittisia tai kansanterveydellisiä seurauksia. Sitä vastoin se piristää maaseudun elinkeinoja, elävöittää ja antaa lisää liiketoimintamahdollisuuksia.

Olen maistellut useita tilaliköörejä, ja monet niistä ovat aivan mahtavia ja uniikkeja. Nyt ne saa kohta viinitilalta mukaansa; hieno juttu!

Puuha"ruokaa"

Kuvassa on omatekemää lihasoppaa, jossa ei ole yhtään keinotekoista ainesta. Se on oikeaa puuharuokaa, sillä se tehtiin yhdesssä lasten kanssa. Sain tämän termin eräältä suuren elintarviketeollisuusyrityksen palveluksessa olevalta henkilöltä, joka luonnehti heidän tuotteitaan puuha"ruoaksi". Puuhalla hän tarkoitti sitä että ennen kuin tuote on kuluttajan lautasella tai kupissa on alkuperäisestä raaka-aineesta poistettu ainesosia, sitten lisätty jotakin, sekoitettu, lingottu ja survottu, taas lisätty ja poistettu. Tuote on kaukana alkuperäisestä raaka-aineesta, siksi hipsut sanan ruoka ympärillä.

Ja tätähän elämämme on, aitoa käsittelemätöntä ruokaa on enää vain vihannes-ja juurestiskeillä, jotka me pääsääntöisesti kierrämme kaukaa. Kova väite. Olemme hyväksyneet ruoaksi tuotteet, jotka ovat täysin keinotekoisia. Kuka pystyy kertomaan meille mitä ne tekevät meille? Ei kukaan. Otammeko tietoisia ja varsinkin tiedostamattomia riskejä syödessämme niitä? Miten enää tunnistamme aidot maut keinotekoisten aromeiden keskellä? Tätä on hyvä pohtia.

Viime aikoina on tullut useita kirjoja ja kirjoituksia aidon ruoan puolesta. Yksi parhaista lienee Michael Pollanin teos "Oikean ruoan puolesta". Nämä kirjoitukset kehoittavat syömään käsittelemätöntä ruokaa ilman E-koodeja. Sellaista ruokaa jonka isoäitisi tunnistaisi. Onko se mahdollista? Meinasin tehdä kokeen, viikko aidolla ruoalla, mitenköhän se onnistuu?