"Työtä kestävästi" - tärkeintä tulevaisuudessa opiskelijoiden mielestä

Hienoja juttuja tapahtuu kun on avoin ja etsii aktiivisesti uutta ja toisia näkökulmia. Eilen lähes kolmekymmentä kansainvälistä luovaa Aalto yliopiston opiskelijaa miettivät koko päivän Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Mitkä tavoitteet ovat heille tärkeimmät, mitä olisi tehtävä, jotta Suomi olisi vuonna 2050 hyvä paikka elää. Oli mieletöntä nähdä se into ja paneutuminen, ei puhettakaan että nuorilla olisi ollut kiire viikonlopun viettoon.

Yhteiskuntasitoumus oli aiheena  Aalto yliopiston Creative Sustainability maisteriopintojen kurssilla "Creating the Mindset of Sustainable Societies". Voisiko osuvampaa porukkaa ja kurssia olla kun pitää miettiä pitkän aikavälin raamia kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Sitoumuksen työstö kurssilla onnistui kahden mahtavan velhon Aallon ohjelmajohtaja Tiina Laurilan ja post-doc tutkija Susu Nousalan ansiosta. Virkamiehen kannalta kurssi on lottovoitto - saadaan tuoretta näkökulmaa, toisaalta opiskelijat pääsivät käsiksi todelliseen menossa olevaan yhteiskunnalliseen prosessiin. Suuri kiitos! Jatkoa seurannee puolin ja toisin ....

Päivän tulokset puretaan seuraavien viikkojen aikana ja niistä kerrotaan mm. Kestävän kehityksen verkkosihteeristölle. Yhden tuloksen paljastan jo nyt: mikä puhutti nuoria eniten?

Kurssilaiset saivat valita muutamia sitoumuksen tavoitteita käsiteltäväkseen eri tavoin. Yksi tavoitteista nousi yli muiden. Se ei ollut "Hiilineutraali yhteiskunta", "Resurssiviisas talous" tai "Luonnonvarojen kantokyvyn huomioiva kuluttaminen".
Se oli "Työtä kestävästi".
Miksi?
Se on ensi viikon blogin aihe.

Muotoilun kompostilla etsimässä huomisen designia - Trash Design on täällä!

HS:ssä on tänään juttu yritysten virkistyspäivistä. Mekin kävimme tällä viikolla virkistymässä: tutustumassa Trash Factoryyn ja romudesigniin Haarajoella. Valinta ympäristöministeriön kestävä materiaalitalousyksikön päivään oli äärimmäisen osuva, pohdimmehan työksemme materiaalivirtoja, jätekysymyksiä, kestävää kuluttamista ja tuotantoa, kestävämpää huomista.  

Mitä on romudesign? Se on juuri sitä mitä tuo Trash Factoryn käyttämä "logo" kertoo: sitä, että nähdään ja ajatellaan asiat uusiksi, toimitaan eri tavalla, käytetään uudelleen kertaalleen tehtyjä tuotteita, tehdään vanhasta uutta, kierrätetään.

Trash Design ideologia on "open access tai code" ajatuksen sisältävää; kuka vaan voi ottaa idean ja lähteä jalostamaan sitä eteenpäin. Näimme mm. täydellisen kasvilavan, jonka kasvatusalustana oli Ikean sininen kassi. Halooo Ingvar, här är något nytt för dig!!

Mutta ehkä tärkein pointti, joka jäi mieleen minulle oli tämä:
 "tavaroiden on oltava niin hyvin tehtyjä, niin kauniita ja haluttavia, että lapset kinastelevat niistä perinnönjaossa. Ne ovat Tomorrows collectables" - totesivat Trash Factoryn moottorit Isa Kukkapuro-Enbom ja Henrik Enbom.

- Pahinta on, että sorrut ostamaan uusia tahallaan vanhennettuja tuotteita, kun maailma on täynnä romua, joka kelpaisi ihan mihin vaan. Niinpä!

"Varjoja koivumetsässä",

osittain jo purettuna matkalla Habitatareen

Tämän kesän juttu Trash Factoryssä on ollut käyttää/muuntaa Helsingin Designvuoden 2012 Paviljonki -rakennus kokonaan uusiksi...  Kokonaisesta paviljongista on tehty erilaisia rakennelmia, kasvilavoja, puutarhakalusteita- ja paviljonkeja. Ensi viikon Habitaresssa on esillä näitä Pavilion Re-made tuotteita. Trash Design -näyttelyn pääteos on kiinalaisten arkkitehtien suunnittelema “Shadows in Birch Forest” (Varjoja koivumetsässä) installaatio. Sen tunnelma yhdellä sanalla oli: "kutsuva".

Trash Design on kaikkea mahdollista käyttötavarasta taiteeseen. Iisa kuvasi sitä "muotoilun kompostiksi". Esimerkiksi:

Jaskan grilli  by Jaakko Leeve, vanhasta Telefunken telkkarista tehty teos.

Ghetto Gold Rush valaisin

Pöytälamppuja säilyketölkeistä

Henrik Enbom ja Paviljongista remade kasvihuone

Habitaressa on perjantaina 20.9. klo 14 Trash Design seminaari: "Hiljainen vallankumous muuttaa kulutusta". Semmassa kysytään voidaanko planeettamme pelastaa ohjaamalla ihmisiä uudenlaiseen kuluttamiseen? Mitä vaikutuksia sillä on kansantalouteen, pääomavirtoihin ja ympäristön tilaan? 
Sinne!