tiistai 22. lokakuuta 2013

Haluatko kommentoida Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta? Sitoumushaasteet alkavat jo vyöryä...

Nyt olisi viimeiset hetket mahdollista kommentoida Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Pistin sen yleiseen jakoon ja kommentoitavaksi tänne Google Docsiin.

Hyvät, suoraan tekstiin tulevat kommentit ovat nyt tervetulleet.
Jos kommentoit indikaattoreita, kommentoi silloin jo tätä kehittyneempää versiota vaikka suoraan minulle meilissä marja.h.innanen(a)ymparisto.fi.

 Mietit varmaan, että mitä ihmettä tämä yhteiskuntasitoumus oikein käytännössä merkitsee. No. Ympäristöministeriö teki jo oman sitoumuksensa: sitoudumme pienentämään työpaikkamme ekologista jalanjälkeä ainakin 20 % ja kiinteistömme energian kulutusta 60% vuoteen 2015 mennessä. Aika mojova sitoumus, vai mitä?

Ministeri Niinistö haastoi Kestävän kehityksen toimikunnan ensimmäisessä kokouksessa muun hallinnon mukaan - ja kopin otti välittömästä eduskunta. Tällä viikolla eduskunnan puhemiehelle on jo jätetty aloite eduskunnan tulemisesta mukaan YM:n esimerkin johdosta. 

torstai 17. lokakuuta 2013

"Kestävän kehityksen laaja kokonaisuus yleiseen keskusteluun - pois erillisten kriisien näkökulmista”, sanoo vmi Jutta Urpilainen


Puheenjohtaja Urpilainen ja varapuheenjohtaja Niinistö
Ympäristöministeri Niinistö ja valtiovarainministeri Urpilainen
Kestävän kehityksen toimikunta
kuva Tero Pajukallio


Eilen pidettiin uuden kestävän kehityksen toimikunnan ensimmäisen kokous. Toimikunnan kaksikymmenvuotisen historian aikana puheenjohtajana on toiminut neljä pääministeriä ja yksi työministeri. Nyt puheenjohtajana aloitti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. ”Otan kiitollisuudella tehtävän vastaan ja vien toimikunnan linjauksia eteenpäin omassa työssäni”, totesi vmi Urpilainen. 

Pj Urpilainen toivoi, että toimikunnan jäsenet olisivat aloitteen tekijöinä laajalle kestävän kehityksen keskustelulle. Keskustelua ei tulisi käydä vain erillisten kriisien, kuten finanssi- ja sosiaalisen kriisiytymisen näkökulmasta, vaan ne kaikki kestän kehityksen osa-alueet olisi tehtävä yhtä aikaa näkyviksi. 

Pj Urpilainen linjasi toimikunnan päätehtäväksi koko yhteiskunnan sitouttamisen tekemään konkreettisia toimenpidesitoumuksia, jotta kestävän kehityksen Suomesta tulee totta. Hän kertoi myös, että toimikunnan työtapaa uudistetaan mm. asiantuntijapaneelilla, tuomalla kansainvälisiä puhujia ja kehittämällä työskentelytapaa vuorovaikutteisemmaksi. Ja uuden otteen huomasimmekin heti; ”sitoumuspalloja” heiteltiin ja koppeja otettiin vastaan jo monen eri tahon toimesta.

Toimikunnan varapuheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö paljasti ympäristöministeriön oman toimenpidesitoumuksen. Se on ”Työpaikan ekologisen jalanjäljen pienentäminen”. Sitoumus tarkoittaa käytännössä, että YM pienentää ekologista jalanjälkeään -20% ja kiinteistön energiankulutusta -60%, säästää noin 400 000€ vuodessa, parantaa työn sujuvuutta ja joustavuutta. YM haastaa esimerkillään muun valtionhallinnon ja erityisesti ministeriöt, sillä valtionhallinnossa on suurta potentiaali ko parannuksiin. 
  
Kestävän kehityksen toimikunta kokoontuu seuraavan kerran joulukuun alussa, jolloin toivottavasti hyväksytään yhteiskuntasitoumuksen teksti. Toimikunnan jäsenillä on nyt kaksi viikkoa aikaa jättää yksityiskohtaiset kommenttinsa sitoumustekstiin.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Ilmaiset neuvot ruoan ilmastoviestintään - Kuluttajat edelleen pihalla ruoan ilmastovaikutuksista

Ruoan osuus kuluttajan kokonaisilmastovaikutuksista on neljännes, muista ympäristövaikutuksista 40 %. Tämän päivän kysymys oli, miten ilmastovaikutuksista viestitään. MTT ja yhteistyöyritykset julkaisivat tänään etenemissuosituksen elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä (www.mtt.fi).

Ilmastoviestintä ruokaketjussa on tähän saakka ollut karrikoiden sanottuna yhtä kuin hiilijalanjälkimerkki. Hiilimerkintöjä on maailmalla paljon, Suomessakin on käytössä ainakin neljä erityyppistä merkkiä noin 40-50 tuotteessa (0.2% ison marketin valikoimasta). Tutkimukset osoittavat, että merkki ei edes välttämättä ole kaikkein paras tapa viestiä.

Nakki - hyvää sielulle, entä ympäristölle?
Ruoan hiilijalanjälki ja mistä se tulee ei ole lainkaan selvää kuluttajille. Ajatellaan, että kuljetukset ja pakkaukset ovat pääosissa, vaikka todellisuudessa niiden osuus on vain pieni. Pakkauksen osuus on n 3-5% (maks 10%) ja kuljetuksen maksimissaan noin 8%. Pääosa ruoan ilmastovaikutuksesta tulee siitä pääraaka-aineesta! Siis valitaanko yksinkertaistettuna kasvis, kala vai liha – ja millaiset kalat, lihat. Jos edes tämän viestin saisi läpi, niin sillä pääsisi jo pitkälle.
 
Ruoan ympäristö- ja ilmastoviestintään tarvitaan monentasoista viestintää, ja mielestäni varsinkin siellä missä ihminen ruoan kohtaa. Ruoka on kolmesta merkittävästä kuluttajan ympäristöjäljen jättäjästä (asumisesta, liikkumisesta, ruoasta) vaikein. Asumiseen ja liikkumiseen on kerralla mahdollisuus vaikuttaa isosti, ruokapäätöksiä tehdään karkeasti laskien vuodessa ainakin 1400 kertaa per nuppi.

Ruoka on henkilökohtainen juttu, ja uusien innovaatioiden löytäminen hiilijalanjäljen pienentämiseen ruokaketjussa on haastavaa. Asumisen ja liikkumisen ilmastopäästöt tulevat pienenemään tulevina vuosina, ruoan suhteellinen osuus noussee.

Maku, laatu, hinta ovat edelleen ruokavalintojen kärkivaikuttimet, ympäristövaikutukset ovat häntäpäässä. Kuitenkin noin 40% kuluttajatutkimuksiin vastaajista sanoo, että ympäristöystävällisyys vaikuttaa paljon tai melko paljon ruokavalintoihin. Tässä on jälleen iso ristiriita. Sanotaan, mutta ei toimita.

Kyse on klassisesta keissistä, jossa pitäisi saada aikaan tietoisuuden nousu ja sen kautta käyttäytymisen muutos. Ja tähän pitäisi saada vielä välineet luotua, jotta kuluttaja voisi omassa arjessaan helposti tehdä oikeita valintoja kaupassa, lounasravintolan linjastolla, kouluravintolassa…

Jos olisin ruokaketjun viestijä, pitäisin seuraavat jutut mielessä:
1. Ruoka on nautinto/elämisen edellytys: sillä ei pidä syyllistää. MUTTA se tekee ison osan kuluttamisen ympäristövaikutuksista. Tarjoaisin informaation niin, että kuluttaja tuntee voittavansa oikeilla valinnoillaan paitsi itselleen niin ympäristölle (+ myös suomalaiselle ruokaketjulle).
2. Kertoisin totuuden, eli mistä ruoan ilmastovaikutus tulee. Painottaisin viestiä laadusta ja määrästä lihan kohdalla. Kertoisin, että jos ihminen syö ravitsemussuositusten mukaan, ollaan jo hyvin lähellä ympäristöystävällistä syömistä. Puhuisin kasvis- ja sesonkiruoan puolesta.Ja kohtuullisuuden. Länsimaissa kulutetaan 1000 kcl enemmän/vrk kuin on tarpeen!
3. Korostaisin, että hukkaa ei kannata ruokkia. 

- Mutta kaikki tämä vasta kun oman "pesän siivous" olisi aloitettu; eli parantaisin ensin omaa toimintaa ja viestisin sen jälkeen laajemmin.